YLEISTEN ALUEIDEN KÄYTTÖLUVAT

Kaikki ulkotapahtumat tarvitsevat maa-alueen omistajan luvan. Luvan antaja riippuu siitä kenen omistamalla maalla tapahtuma järjestetään. Kilpailujen ja harjoitusten järjestämistä varten maastossa tai vesialueilla (myös järven jäällä) tarvitaan myös lupa ko. maa- tai vesialueen omistajalta.

Maanomistajan lupa on suositeltavaa hakea viimeistään 2 kuukautta ennen tapahtumaa. Hakemuksen käsittely on mahdollista, kun hakemukseen on toimitettu kaikki tarvittavat liitteet kuten myös tapahtuman suunnitelmakartta. Hakemus käsitellään ja lupa myönnetään tapauskohtaisesti hakemuksen saapumisen jälkeen.

Hae alueen käyttölupaa, kun

  • tapahtuma rajaa alueen yleistä käyttöä
  • tapahtumassa on rakenteita esim. telttoja
  • tapahtuma edellyttää toimia järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi
  • tarvitaan erityisiä liikennejärjestelyjä. 


Yleisen alueen käyttölupaa ei tarvita, jos tapahtuma ei rajaa yleistä käyttöä ja on lyhytaikainen tai esim. yksityishenkilön järjestämä pienimuotoinen tilaisuus kuten merkkipäivä tai polttarit. Lupaa ei myöskään tarvita, jos olet järjestämässä tapahtumaa ravintolaan tai muuhun tilaan, jossa on pysyvä henkilökunta.

Tapahtumapaikan voi varata alustavasti puhelimitse tai sähköpostilla. Alustavasta varauksesta on suositeltavaa laatia alueen käyttölupahakemus mahdollisimman pian, kun tapahtuman päivämäärä ja toteutuminen on varmistunut.

Alueen käyttölupa haetaan lomakkeella, joka palautetaan sähköpostilla osoitteeseen Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Alueen käyttölupahakemuksen lomake (.pdf)
Alueen käyttölupahakemuksen lomake (word)

Lupahakemus on maksullinen.

SIJOITUS- JA KAIVULUVAT

Kunnan omistamilla maa-alueilla kaivamiselle tulee hakea aina lupa ennen kaivutöiden aloittamista. Sijoitus- ja kaivulupa haetaan 21 vuorokautta ennen töiden aloittamista. Luvan hakemisessa tulee esittää riittävät suunnitelmat ja tiedot urakoitsijasta.

Sijoituslupa tarvitaan uusien rakenteiden pysyvään sijoittamiseen kadulle tai muille yleisille alueille. Hakemukseen liitetään suunnitelmat sijoitettavista laitteista ja rakenteista sekä kartta, josta ilmenee sijoitettavien laitteiden/rakenteiden paikka sekä katselmukset.

Mikäli esimerkiksi rikkoutunut vanha kaapeli korvataan uudella, sijoittaminen ei tarvitse sijoituslupaa, mutta kaivamiseen on kuitenkin haettava kaivulupa. Sijoituslupa tulee myös hakea, jos reitillä on pienikin osa uutta sijaintia. Tällöin on myös toimitettava uudet sijaintitiedot.

Sijoituslupa pitää sisällään kaiken passiivi-infran (esim. kaapelit, jakokaapit, putket, kaivot). Isommat rakenteet (kuten laitetilat) vaativat rakennusluvan. Isommat rakenteet kuten mastot ja siihen liittyvät rakenteet vaativat maanvuokrasopimuksen. Huoltotie laitetilalle tulee sijoituslupavaiheessa suunnitella käytön mukaan.

Sijoitus- ja kaivuluvat haetaan yhteisellä lomakkeella.

- Sijoitusluvan yhteydessä valitaan sijoituslupa
- Kaivuluvan yhteydessä valitaan kaivulupa
- Jos työn tarkoituksena on tehdä pysyvä sijoitus ja samalla kaivaustyötä voidaan lomakkeesta valita molemmat.

Sijoitus- ja kaivulupahakemus palautetaan sähköpostilla osoitteeseen Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Täytettävä sijoitus- ja kaivulupahakemuksen lomake  (.pdf)
Täytettävä sijoitus- ja kaivulupahakemuksen lomake  (word)
Lupahakemus on maksullinen.

Ohjeet sijoitus- ja kaivuluvan hakemiseen:

1. Selvitä johtojen sekä muiden maanalaisten laitteiden ja rakenteiden sijainti.

2. Jos kadulle tai muille yleisille alueille ollaan sijoittamassa uusia pysyviä rakenteita, tulee hakea sijoituslupa.
- Täydennä lomake ja valitse lomakkeesta kohta sijoituslupa.
- Hakemukseen liitetään suunnitelmat sijoitettavista laitteista ja rakenteista sekä kartta, josta ilmenee sijoitettavien laitteiden/rakenteiden paikka sekä katselmukset.
- Mikäli suunnittelija ja kaapeleiden/laitteiden omistaja ovat eri tahoja, tällöin vaaditaan valtakirja, joka voidaan liittää hakemuksen liitteeksi.

3. Kaivaustöihin on haettava kaivulupa.
- Täydennä lomake ja valitse lomakkeesta kohta kaivulupa.
- Liitä mukaan suunnitelmapiirros ja suunnitelma tilapäisistä liikennejärjestelyistä.
- Jos työn tarkoituksena on tehdä pysyvä sijoitus ja samalla kaivaustyötä valitaan lomakkeesta molemmat.

4. Täydennetty sijoitus- ja kaivulupahakemuksen lomake lähetetään sähköpostilla kaupungin kirjaamoon Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

5. Odota lupapäätöstä, töitä ei saa aloittaa ennen luvan myöntämistä. Luvan myöntämisen jälkeen työt voidaan aloittaa.

6. Ilmoita työn valmistumisesta kirjallisesti. Kun työ on valmis, ilmoita siitä luvan myöntäjälle viestillä tai sähköpostilla. Rakentamisen päätyttyä pidetään loppukatselmus. Mikäli urakassa sijoitettiin johtoja tai muita rakenteita, toimita sijaintitiedot kaupungille luvan myöntäjälle.

 

SIJOITUS- JA KAIVULUVAT SEKÄ YLEISTEN ALUEIDEN LUVAT

Yleisten alueiden, kuten katu- ja puistoalueiden, käyttöön tarvitaan kunnan viranomaisen myöntämä lupa. 

Hae lupaa täyttämällä lupahakemus, joka löytyy kaupungin verkkosivuilta tämän sivun alaotsikoilta. Palauta täytetty lomake kunnan kirjaamon sähköpostiin Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Hae lupaa mm. seuraaville toimenpiteille:

  • Rakenteiden sijoittaminen yleiselle alueelle ja/tai työskentely yleisellä alueella
    (sijoitus- ja kaivulupa)
  • Yleisten alueiden tai muiden kunnan omistamien alueiden käyttö esim. tapahtumat, mainokset, yms. (käyttölupa)
  • Jatkoajan hakeminen (kaivu- ja käyttöluvat)


Lupahakemukset tulee toimittaa hyvissä ajoin kuntaan. Lupahakemuksen käsittely on maksullista.

Sijoitus- ja kaivulupaa haetaan maanomistajilta. Maanomistaja voi olla kunta, yksityinen, tiekunta tai ELY-keskus. Maanomistajien tai tienhoitokuntien omistamien alueiden kiinteistötunnuksia ja omistajatietoja voi hakea esim. Maanmittauslaitoksen palvelusta.

Ähtärissä torjutaan vieraslajeja mobiilipelin avulla

Kuntalaiset voivat kohta tienata rahaa tililleen hävittämällä Ähtäristä löytämiään lupiineja, jättipalsameja ja kurtturuusuja. Tempaus toteutetaan Crowdsorsa-mobiilipelillä, jolla torjuttavia vieraslajiesiintymiä videoidaan ja merkitään kartalle.

Ähtärin joukkoistettu vieraslajitorjunta käynnistyy 17. kesäkuuta, kun kasvit kukkivat ja ovat helposti tunnistettavissa. Tehtävä on kaikille avoin ja vaatii ainoastaan Crowdsorsa-mobiilipelin lataamisen omaan älypuhelimeen. Palkkioksi pelaajat voivat ansaita jopa 25 senttiä torjuttua neliömetriä kohden.

– Peliin osallistutaan poistamalla joko itse löytämiään tai kartalle jo merkittyjä lupiini-, jättipalsami- tai kurtturuusuesiintymiä. Kohteet kuvataan ennen ja jälkeen torjunnan, ja lopuksi videot ladataan Crowdsorsan tarkistettavaksi. Kun videot on hyväksytty, voi palkkion pyytää virtuaalilompakosta omalle pankkitililleen, kertoo Crowdsorsan toimitusjohtaja Toni Paju.

Pelin automaattisesti laskema torjuntapalkkio perustuu esiintymän pinta-alaan, tiheyteen ja lajiin. Tehtävä pysyy käynnissä niin kauan kuin palkkiobudjettia riittää, ja sen edistymistä voi seurata sovelluksesta. Jotta esiintymien viimeisetkin haittakasvit saadaan tehokkaasti hävitettyä, voi tehtävän jälkipuoliskolla torjua ainoastaan vanhoja esiintymiä uudelleen.

– Kaupungin vieraslajitilanne: Ähtärissä on etenkin lupiinia hyvinkin näkyvillä paikoilla, tavoitteena olisi näitä kohteita saada kartalle, jotta vieraslajiesiintymien seuraaminen ja torjunta on paremmin hallittavissa. Koska esiintymiä on paljon eikä resursseja ole tarpeeksi vieraslajien torjuntaan on kuntalaisten osallistaminen erittäin tärkeää vieraslajien hillitsemiseksi. Odotamme mielenkiinnolla, kuinka hyvin Crowdsorsa innostaa kuntalaisia osallistumaan vieraslajien torjuntaan toteaa Ähtärin yhdyskuntatekniikan insinööri Marjo Mäkipelto.

Luonnon monimuotoisuutta uhkaavia haitallisia vieraslajeja torjutaan tänä kesänä Crowdsorsan avulla jo yli 30 kunnassa ympäri Suomea, Ruotsia ja Iso-Britanniaa. Palkkioita peliin osallistuville on luvassa yhteensä jopa 100 000 euroa.

Mikä on Crowdsorsa?

Crowdsorsa on tamperelainen startup-yritys, jonka konsepti on otettu käyttöön jo neljässä maassa.

Crowdsorsa-mobiilipeli on kehitetty datankeruun ja mikrotöiden joukkoistamiseksi kuntalaisille.

Pelillä on kartoitettu ennätysvauhtia muun muassa katuja, pyöräteitä, kaivonkansia ja puistonpenkkejä.

Yhteystiedot:

Marjo Mäkipelto
Yhdyskuntatekniikan insinööri, Ähtärin kaupunki
040 161 6690
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Toni Paju
Toimitusjohtaja, Crowdsorsa
050 322 6263
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Hulevedet 

Ähtärin kaupungin kaava-alueille kartoitetaan kesällä 2024 hulevesiverkostoa, johon näkyvimpinä kuuluvat ojat ja kaivot. Ähtärin kaupunki on mukana hankkeessa, jossa mm. kartoitetaan  hulevesiverkoston kuntoa ja mahdollisia tulevia toimenpiteitä.
__________________________________________________________________________________


Kaupunkivesien kokonaisvaltaista hallintaa Parkanossa, Virroilla ja Ähtärissä

Kaupunkivedet eivät tarkoita yksinomaan hule-, sade- tai sulamisvesiä eikä viemäreissä kulkevia jätevesiä, vaan laajaa vesienhallinnan kokonaisuutta, johon vaikuttavat niin kaupunkirakenne ja sen muutokset, kulutustottumukset sekä teknologian kehittyminen ja ympäristötekijät.

Ilmastonmuutos ja sen mukanaan tuomat rankkasateet lisäävät painetta kaupunkivesien hallinnan parempaan ymmärtämiseen ja ennakoitiin. Kaupunkivedet muodostavat kokonaisuudessaan merkittävän ympäristökuormituksen lähteen, jonka hallinta vaatii lisää ymmärrystä ja yhteistyötä.

Yhteistyössä Järvi-Suomen Vesihuoltolaitokset ry:n kanssa Parkanon, Virtain ja Ähtärin kaupungit lähtevät edelläkävijöinä Suomessa rakentamaan omia kaupunkivesien hallintasuunnitelmiaan ennakoiden tulevan yhdyskuntajätevesidirektiivin vaatimuksia.

Kaupunkien yhteistyöllä tavoitellaan toimenpiteiden tehokkuutta sekä luodaan pohjaa myös muille Suomen pienille kaupungeille, vaikka direktiivin vaatimukset eivät vielä niihin kohdistukaan.

Kaupunkivesien kokonaisvaltainen hallintasuunnitelma ei ole vain direktiivin asettama velvoite, vaan työkalu vesienhallinnan kehittämiseen. Se kuvaa missä ja miten kaupunkivesiä muodostuu, mihin niitä johdetaan, miten niitä käsitellään ja millaisia vaikutuksia ympäristöön niistä aiheutuu. Hyvin laadittu hallintasuunnitelma on työkalu kaupunkivesien riskien hallintaan ja kehittämistoimenpiteiden ja resurssien kohdistamiseen sinne, missä niillä on eniten vaikutusta.

Hankkeen tuella toteutettavan hallintasuunnitelmien laatimistyön odotetaan tuovan selkeyttä ja parantavan kaupunkivesien tilan ja kokonaiskuvan hahmottamista niin Ähtärissä, Virroilla kuin Parkanossakin.

Ensimmäisinä toimenpiteinä hankkeessa ryhdytään muodostamaan yhteistä näkemystä siitä, mitä konkreettisesti hallintasuunnitelma pitää sisällään pienien kaupunkien tapauksessa ja millaisia kehittämistoimia hankkeen aikana on tarpeen tehdä, jotta hallintasuunnitelmat saadaan laadittua.

Helmikuussa 2024 käynnistyneen yhteistyöhankkeen nimi on Kaupunkivesien Riskit Kuntoon (Kaverit). Hankkeen kokonaisbudjetti on 230 750 euroa, josta Ympäristöministeriö hallinnoima Vesiensuojelun tehostamisohjelma osuus on 184 600 euroa. Hanketta koordinoi Järvi-Suomen Vesihuoltolaitokset ry. Hankkeen päivittyvät kotisivut löydät osoitteesta www.järves.fi/kaverit ja lisätietoa rahoituksesta osoitteesta www.ym.fi/vedenvuoro.

Lisätietoja hankkeesta antavat:

Rauno Leván, sihteeri, Järvi-Suomen Vesihuoltolaitokset ry., p. 040 6325 006, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Kari Santikko, tekninen johtaja, Parkanon kaupunki, p. 044 7865 601, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Stefan Hirvelä, yhdyskuntatekniikan päällikkö, Virtain kaupunki, p. 050 462 1646, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Marjo Mäkipelto, yhdyskuntatekniikan insinööri, Ähtärin kaupunki, p. 040 161 6690, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Ähtärin reitin vesistösäännöstelyn kehittämisen esiselvityshanke

Ähtärin kaupunki aloitti vuonna 2023 Ähtärin reitin vesistösäännöstelyn kehittämisen esiselvityshankkeen. Hankkeessa selvitetään erilaisia vaihtoehtoja Ähtärinjärven säännöstelyluvan kehittämiseen siten, että alueella pystyttäisiin vähentämään haitallisen alhaisia vedenpinnakorkeuksia. Tämän arviointityön toteuttaa Suomen ympäristökeskus.

Säännöstelyluvan kehittämisvaihtoehtojen lisäksi selvitetään säännöstelykäytäntöjen kehittämismahdollisuuksia yhdessä laadittujen säännöstelysuositusten avulla. Tässä selvitystyössä tarkastellaan vesistösäännöstelyn muutosvaihtoehtojen vaikutuksia vesiluonnolle, vesistön ekologiseen tilaan ja luonnon monimuotoisuudelle, rantakiinteistöjen omistajille, vesistöjen käyttöön ja viihtyisyyteen sekä kustannusvaikutuksia sähköyhtiöille. Tämän osion toteuttaa KVVY Tutkimus Oy.

Säännöstelyn vaikutuksia arvioidaan erityisesti tähän tarkoitukseen kehitettyjen tietokonemallinnuksien avulla. Selvityksissä esitettyjen tietojen perusteella voidaan tehdä tarvittavat päätökset säännöstelyn kehittämisen jatkotoimenpiteistä ja kyseinen työ toimii myös pohjatyönä mahdolliselle lupamuutoshakemukselle tai säännöstelysuosituksille. Konkreettisiin toimenpiteisiin säännöstelyn osalta ei tässä hankkeessa kuitenkaan edetä.

Hankkeen edistyminen

Suomen ympäristökeskuksen tekemä arviointityö valmistui vuoden 2023 joulukuussa. Alkuvuodesta 2024 hanke on edennyt seuraavaan vaiheeseen, jossa KVVY Tutkimus Oy alkaa selvittää vesistösäännöstelyn muutosvaihtoehtojen vaikutuksia laaja-alaisesti.

Hankkeen toteuttajat ja toteutusaika

Hankkeen vastuutaho on Ähtärin kaupunki ja hankkeen koordinoinnista vastaa Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Hankkeen yhteistyökumppanit ovat Ähtärin, Virtain ja Alajärven kaupungit sekä Soinin kunta, Suomenselän kalatalousalue, Ähtärinjärven ja sen alapuolisten vesistöjen osakas- ja kalastuskunnat Killinkosken voimalaitokselle saakka, vesistöjen käyttäjät, kiinteistöjen omistajat, Killin Voima Oy ja Koskienergia Oy sekä Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus. Hankkeen toteuttamiseen on myönnetty jatkoaikaa ja hankkeen toteutusaika on 14.3.2023-31.7.2024.


Ota yhteyttä

Marjo Mäkipelto
yhdyskuntatekniikan insinööri

Ähtärin kaupunki
puh. 040 161 6690
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

__________________________________________________________________________________________

Järjestämme yhteistyössä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen kanssa Vesi-illan, jossa yhtenä aiheena on meneillään oleva Ähtärin reitin vesistösäännöstelyn kehittämisen esiselvityshanke ja sen tuloksien esittely. Tilaisuus järjestetään Pirkanlinnassa 4.6., kahvitarjoilu klo 16.30 alkaen ja ohjelma alkaa klo 17.00. Mahdollista osallistua myös etäyhteydellä. Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin. Ilmoittaudu viimeistään 28.5. tästä linkistä. Tutustu illan ohjelmaan täältä.

Vesi ilta ähtäri 2024 face

__________________________________________________________________________________________

Ähtärin reitin vesistösäännöstelyn kehittämisen esiselvityshankkeen tulosten yhteenveto

Ähtärinjärveä säännöstellään Hankaveden luusuassa sijaitsevalla säännöstelypadolla. Selvityksessä tutkittiin Säännöstelyn muuttamista siten, että kesällä vedenpinnan lasku tapahtuisi hitaammin ja kevätkuoppa muodostettaisiin maltillisemmin. Suomen ympäristökeskuksen tietokonemallinnusten mukaan nämä muutokset pitävät vedenkorkeudet ja virtaamat lähempänä aiempien vuosikymmenien tasoja, mikä on tarpeen ilmastonmuutoksen vuoksi.

Muutoksella turvataan tarvittava vedenkorkeus kesäajalle ja näin parannetaan rantojen käyttömahdollisuuksia. Edellytykset esimerkiksi uinnille, veneilylle ja kalastukselle paranevat. Muutoin tavoitteena on hillitä ilmastonmuutoksen mukanaan tuomia vuosittaisia vaihteluja vedenkorkeuksissa. Muutetulla säännöstelyllä voidaan paremmin sopeutua vähälumisiin talviin sekä pienempiin kevättulviin. Vesivoimaa voidaan tuottaa tasaisemmin, kun ohijuoksutusten tarve vähenee.

Säännöstelyn muutoksella ei havaittu olevan haitallisia vaikutuksia alueen luontoarvoihin, pohjavesialueisiin tai suojelualueisiin.

Taulukko Ähtärinjärven säännöstelymuutoksen vaikutusten tarkastelusta

Taulukko Ähtärinjärven säännöstelymuutoksen vaikutusten tarkastelusta

Taulukko: Esiselvityshankkeessa on selvitetty, kuinka Ähtärinjärven säännöstelymuutos vaikuttaisi vedenpinnan korkeuteen. Taulukossa on esitettynä nykyinen tilanne sekä tarkasteltu katkoviivoin mahdollista muutettua säännöstelyä.

Loppuraportti

 


Ähtärin kaupunkikonserniin kuuluva Kiinteistö Oy Ähtärin Vuokratalot omistaa 

noin 210 vuokra-asuntoa pääsääntöisesti Ähtärin keskustan läheisyydessä. 

vuokratalotOsassa on myös oma sauna ja varasto.

Tutustu asuntotarjontaan Ähtärin Vuokratalojen verkkosivuilla.

 

Jätehuolto

Lakeuden Etappi Oy vastaa käytännön jätehuollon järjestämisestä 8 omistajakuntansa alueella. Osakaskuntia ovat: Alavus, Ilmajoki, Kihniö, Kuortane, Kurikka, Lapua, Seinäjoki ja Ähtäri. Kunnat hoitavat itse jätehuollon viranomaistehtäviä, kuten jätehuoltomääräysten noudattamisen valvontaa.

Lakeuden jätelautakunta on Lakeuden Etappi Oy:n toimialueen yhteinen lautakunta, jonka vastuulla on jätehuoltoon liittyvät viranomaistehtävätjäsenkuntien alueella

VAPAA-AJAN ASUKKAIDEN JÄTEHUOLTO

Ähtärin kaupungin haja-asutusalueen vapaa-ajan asukkaiden jätehuoltoa varten on perustettu yhteisiä poltettavan jätteen (kaatopaikkajätteen) aluekeräyspisteitä, jotka ovat käytettävissä 1.5.–30.9. Tästä palvelusta veloitetaan kausimaksu loma-asuntojen omistajilta.

Aluekeräyspisteissä vastaanotetaan ainoastaan normaalissa vapaa-ajan asumisessa syntyvää poltettavaa jätettä. Suuremmat jätteet tulee toimittaa jäteasemalle.

Katso loma-asuntosi lähin aluekeräyspiste etappi.com sivustolta.

Ähtärinjärvi

ÄHTÄRINJÄRVI

 

SÄÄNNÖSTELY


ÄHTÄRINREITIN VESISTÖN NEUVOTTELUKUNTA

ÄHTÄRINJÄRVEN VEDENLAATU 1988-1997

 

Ähtärinjärveä koskevissa kysymyksissä ota yhteyttä:

  • Ympäristönsuojelusihteeri Minna Hakala puh 040 647 4686

Ähtärinjärven vesiensuojeluyhdistys on perustettu keväällä 2017
Löydät ajankohtaista tietoa nettisivuilta www.yhteinenahtarinjarvi.fi
tai Facebook-sivuilta Yhteinen Ähtärinjärvi

Vesiensuojelu

Vesiensuojelun suuntaviivoja määrittää valtakunnallinen vesienhoitosuunnitelma, joka ulottuu vuoteen 2021.

Vesienhoidon keskeisenä tavoitteena on estää pintavesien ja pohjavesien tilan heikkeneminen sekä pyrkiä kaikkien vesien vähintään hyvään tilaan.  Vesienhoidon järjestämistä varten on muodostettu vesienhoitoalueet. Kullakin alueella laaditaan oma vesienhoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma tavoitetilan saavuttamiseksi.

Ähtäri kuuluu pääosin Kokemäenjoen vesitöalueeseen ja sen vesistöt muodostavat Ähtärinreitin vesistön. Vesiensuojelua varten on laadittu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitosuunnitelma vuosiksi 2016-2021 sekä alueellinen Ähtärin- ja Pihlajaveden reittien vesienhoidon toimenpidesuunnitelma 2015-2021.

Vesialueiden tilan parantamiseen ei ole olemassa yhtä nopeaa, tehokasta ja kaikille vesialueille sopivaa kunnostustoimenpidettä. Monessa tapauksessa tarvittavien toimenpiteiden yhdistelmä voi olla hyvinkin yksinkertainen toteuttaa. Rehevöityneen järven kunnostus voi yksinkrtaisimmillaan koostua valuma-alueelta tulevan kuormituksen vähentämisestä sekä pienistä kunnostustoimista, kuten särkikalojen poistokalastuksesta tai rantakasvillisuuden pienialaisesta niitosta.

Ähtärissä vahvuutena ovat puhdas luonto ja järvet. Erityisesti vesistöjen läheisyys on alueen valttikortti. Vesistöjä ja luonnon monimuotoisuutta pyritään suojelemaan, jotta ne pysyisivät puhtaina myös tulevaisuudessa.

Ympäristön ja vesistöjen suojelussa kuntalaisten oma aktiivisuus on ensiarvoisen tärkeää.

Järvien sinilevätilanne löytyy osoitteesta www.jarviwiki.fi

Sivustolle merkitään valtakunnallisen sinileväseurannan aikana seurantapisteissä tehdyt levähavainnot. Palvelusta löytyy myös historiatietoja ja sivuille voivat muutkin
käyttäjät kirjata tekemiään havaintoja.

Luvat ja ilmoitukset

Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan tarvitaan lupa.

Luvanvaraiset toiminnot on määritelty ympäristönsuojelulaissa (527/2014). Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) määrittelee käsitteleekö luvan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen vai aluehallintovirasto. Jos lupa tarvitaan sekä vesilain että ympäristönsuojelulain mukaan, asian käsittelee ja päätöksen tekee aluehallintovirasto. Ympäristölupahakemus toimitetaan kolmena kappaleena luvan myöntävälle viranomaiselle.

Ympäristönsuojeluasetuksen 3–10 §:ssä on määrätty lupahakemuksen sisällöstä ja siihen liitettävistä tiedoista. Myös ympäristöluvallisen toiminnan muuttaminen, lupapäätöksen tarkistaminen ja määräaikaisen luvan uudistaminen vaativat hakemuksen tekemisen. Lupaprosessi on monivaiheinen, joten lainvoimaisen päätöksen saaminen voi kestää kauankin. Lupaprosessiin kuuluu mm. lupahakemuksesta tiedottaminen kuuluttamalla siitä vähintään 30 päivän ajan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Samoin kuulutetaan tehdystä päätöksestä. Kuulutusten tavoitteena on varmistaa, että asianosaisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä ja hakea muutosta ympäristölupahakemuksista ja -päätöksistä. Luvan käsittelyä nopeuttaa hyvin laadittu ja hyvissä ajoin viranomaiselle toimitettu lupahakemus.

Ympäristönvalvonta

Kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävänä on ympäristönsuojelun valvominen ja edistäminen.

Tehtäviin kuuluvat mm.

  • ympäristölupien valmistelu
  • vesilain mukaisten lupien sekä ilmoitusten valmistelu
  • vesiliikenne- ja maastoliikennelupien valmistelu
  • meluilmoitusten käsittely
  • patterointi-ilmoitusten käsittely
     

Lisäksi ympäristötoimi valmistelee maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten maisematyölupien valmistelusta ranta-asemakaava-alueilla. Yksikkö huolehtii osaltaan ympäristön tilan seurannasta, ympäristötutkimuksista sekä ympäristönsuojelun ja jätehuollon valvonnasta ja neuvonnasta.

 

Ympäristö

 

Ympäristösuojelusihteeri työskentelee 1.7.2022 alkaen 50 % työajalla. Ympäristösuojelusihteeri on tavoitettavissa maanantaisin ja tiistaisin virka-aikana.

 

Ympäristö ja luonto ovat meidän yhteisiä asioita. Luonto virkistää ja terveellinen ympäristö luo viihtyvyyttä ja hyvinvointia.

Kaupungin tehtävänä on hoitaa ja edistää ympäristönsuojelua siten, että luontoa ja ympäristöä suojelemalla, hoitamalla ja kehittämällä turvataan asukkaille terveellinen ja virikkeitä antava asuinympäristö.

Ympäristösivuilta löydät tietoa kaupungille kuuluvista ympäristönsuojelutehtävistä.

Venepaikat

Kaupunki vuokraa ylläpitämiensä venepaikka-alueiden venepaikat. Venepaikan edellisenä vuonna vuokranneilla on mahdollisuus lunastaa sama venepaikka 30.4. mennessä.

Muutoin venepaikat tarjotaan vuokrattavaksi 2.5. alkaen.

Venepaikan varanneille lähetetään postitse lasku venepaikasta ja uusi venepaikkamerkki kuluvalle vuodelle. Venepaikat/merkit tarkistetaan vuosittain kesällä, jotta vältyttäisiin väärinkäytöksiltä.

Voimassa olevat venepaikkojen hinnat (sis. alv.):

  • Ähtärinsalmen pienvenesatama: 42 paikkaa 60 €/vene (veneiden kiinnitys rannalla olevaan renkaaseen)
  • Keskustan Rantapuisto (Ouluveden venelaituri): 14 paikkaa 50 €/vene (laiturin kahden puolen, kulkuportilla varustettu laituri)
  • Pellonpään ranta (Ouluveden venelaituri): 18 paikkaa 25 €/vene (laiturissa kahden puolen)
  • Moksunniemen veneranta: 28 paikkaa 150 €/vene (2 kpl 14 paikan venelaituria, molemmat venelaiturit on varustettu kulkuportilla)


Venepaikkavarauksia ottaa vastaan ja lisätietoja kertoo:

Tellervo Kari-Pihala
puistotyön vastaava
puh. 0400 806 193
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Marjo Mäkipelto
yhdyskuntatekniikan insinööri
puh. 040 161 6690
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

HUOM! Myös puistoalueilla olevilta veneiltä vaaditaan venepaikkamaksu ja tarkistetaan venepaikkamerkit!

 

Päivitetty maaliskuussa 2025

Uimarannat ja vesiliukumäki

Ähtärin alueella on runsaasti viihtyisiä uimapaikkoja, jotka ovat vapaasti kuntalaisten, kesäasukkaiden ja matkailijoiden käytössä. Uimarannoilla ja uimapaikoilla leiriytyminen on kielletty.

 

Ähtärin kaupungin viralliset uimarannat:

 

  • Mekkorannan uimaranta
    sijaitsee eläinpuiston leirintä- ja caravan-alueella, osoite Karhunkierros 229
    varustelut: laituri ja vesiliukumäki (vesiliukumäki on avoinna juhannuksesta elokuun alkuun)
  • Kaupungintalon uimaranta (Saharanta)
    sijaitsee Ostolantie varrella keskustassa kaupungintalon takana, osoite Keskuskuja 1
    varustelut: uimalaituri, leikkivälineitä, ulkokuntoiluvälineitä, beachvolley-kenttä ja matonpesupaikka.
  • Kalliolammen uimaranta
    sijaitsee Myllymäen kylässä, osoite Keuruuntie 45 
    varustelut: uimalaituri

Näiden lisäksi Ähtärissä on useita uimapaikkoja, joiden varustelutaso on alhaisempi:

  • Aktiiviranta ja Santerinranta Moksussa
  • Pellonpään ja Pöyhösen uimapaikka
  • Peränteen uimapaikka
  • Särkilahden uimapaikka Myllymäellä
  • Ähtärinrannan uimapaikka

 

Päivitetty toukokuussa 2023

 

Puistot, leikkipuistot ja metsät

Ähtärin kaupungin infrapalvelut vastaa puisto- ja viheralueiden sekä kaupungin omien kiinteistöjen pihojen rakentamisesta ja hoidosta sekä tienvarsien ja muiden yleisten alueiden siisteydestä.

Puistopinta-alaa kaupungilla on noin 24 ha, leikkipaikkoja 9 kappaletta ja hoidettavia kiinteistöjen pihoja noin 40 kappaletta.

Infrapalvelut huolehtii metsistä ja puistometsistä. Niiden hakkuu ja hoitotoimenpiteet tekee suurelta osin Metsänhoitoyhdistys Suomenselkä, jonka kanssa kaupungilla on metsänhoitosopimus. Kaupungin metsäpinta-ala on noin 560 ha, joista noin viidennes puistometsiä.

Laskutustyönä suoritetaan myös julkisyhteisöjen viher- ja virkistysalueiden hoitotöitä.

_______________________________________________________________________________________

Leikkipuistot

Turvallisuusasiakirja

Turvallisuusasiakirjassa kuvataan palveluun liittyvät vaarat ja toimenpiteet riskien hallitsemiseksi ja hätätilanteisiin varautumiseksi. Turvallisuusasiakirja kokoaa yhteen palveluun liittyvät turvallisuusasiat ja auttaa palveluntarjoajaa turvallisuuden jatkuvassa parantamisessa.

 

Puiston nimi

Osoite / lähin osoite

1

Aktiivirannan leikkikenttä

Moksunsalontie 1, 63920 Inha

2

Alastaipaleen leikkikenttä, Katajalinna

Itä-Peränteentie 1357, Alastaipale

3

Hömmönpuisto

Hömmönmäentie 6,

4

Kaupunginranta

Keskuskuja 3, 63700 Ähtäri

5

Leirintäalueen leikkipuisto

Karhunkierros 221, 6390 Inha

6

Leppävuorenpuisto

Tuomitie 32, 63700 Ähtäri

7

Myllymäen koulun leikkikenttä

Opintie 40, 63900 Myllymäki

8

Myllymäen leikkikenttä

Opintie 44, 63900 Myllymäki

9

Ollinkulman leikkialue

Koulukuja 3a, 63700 Ähtäri

10

Otson yhteinäiskoulun leikkialueet

Koulukuja 3, 63700 Ähtäri

11

Pellonpäänpuisto

Kievarintie 10, 63700 Ähtäri

12

Puistolan leikkikenttä

Puistotie 4, 63700 Ähtäri

13

Pururadanpuisto

Linnustajantie 46, 63700 Ähtäri

14

Rantapuiston alue

Rantatie 4, 63700 Ähtäri

15

Reppulan leikkialue

Koulukuja 3a, 63700 Ähtäri

16

Riihikallen puisto

Hilmantie 7, 63700 Ähtäri

17

Senioripuisto

Sahakuja 2, 63700 Ähtäri

18

Tassula

Lukiontie 4b, 63700 Ähtäri

19

Törönpuisto

Teerikuja 10, 63700 Ähtäri

20

Vilikkilä

Kievarintie 10, 63700 Ähtäri

21

Ähtärinrannan leikkikenttä

Rannantie 2, 63660 Ähtärinranta

Tori

Ähtärin torin sijaitsee Ostolantie varrella keskellä keskustaa. Torin näyttävin ilmestys on sen esiintymislavana toimiva Kultainen kori.

Kultainen kori on Suomen arkkitehtiliitto SAFA:n kanssa yhteistyössä toteutetun Ähtärin torin esiintymislavan ideakilpailun voittaja. kultaisen korin on suunnitellut Pyry Kuismin, Kristian Paavilainen ja Johan Jäsperlä Oulun yliopistosta.

Torialue on varattavissa torimyyntiin ja muihin tilaisuuksiin. Kultaisen korin voi varata myöskin esiintymislavaksi.

 

114E8956 D290 4E05 B4E9 CF9E86B45E9C 1 105 c

Päivitetty toukokuussa 2023

Puistot ja muut yleiset alueet

Ähtärin kaupungin infrapalvelut vastaa yhteisten puistoalueiden kunnossapidosta ja siisteydestä. Ähtärissä on useita leikkipuistoja ja uimapaikkoja myös keskustassa Ouluveden ranta-alueella. Kaupungintalon ranta-alueella on hyvin hoidettu uimaranta, esteetön laituri, matonpesupaikka, riippumattoja sekä beachvolley-kenttä lämpimien kesäpäivien viettoon.

Uimalaiturilta näkyy viereisen nimekkeen huvimajalle, jonka läheisyydessä sijaitsee professori, kuvanveistäjä Eero Hiirosen 7 metriä korkea hapon kestävästä teräksestä valmistama vesiaiheinen Ylävedet veistos.

Ouluveden ranta-alueella Virtaitien vieressä sijaitsee vuokravenelaituri, leikkipuisto, parkour-kenttä, monitoimiareena erilaisille peleille sekä uusimpana pumptrack-rata.

Ranta-alueella kulkee valaistu puistoväylä, joka on ihanteellinen kävelyreitti aivan keskustan tuntumassa.

 

Päivitetty helmikuu 2025

 

Yksityistiet

Tavoitteena on yksityisteiden kohtuullinen kunnossapito ja mahdollisimman hyvät kulkuyhteydet haja-asutusalueille, mikä omalta osaltaan säilyttää maaseudun asuttuna. Teknisen lautakunnan tehtäviin kuuluu yksityistieasioiden hoitaminen mm. kunnossapito- ja perusparannusavustusten myöntäminen ja niiden maksatus. 

Perusparannushankkeiden avustusmäärärahat ovat sidoksissa valtion hyväksymiin avustusmäärärahoihin.

Kaupungille osoitetut perusparannusavustushakemukset käsitellään erikseen anomalla kaupunginhallitukselta/-valtuustolta ylitysoikeutta.

Yksityisteiden valtionavustukset hoitaa Pohjanmaan ELY-keskus.

Vuodesta 2020 alkaen yksityisteiden kunnossapitoavustukset myönnetään vuosittain hakemuksen perusteella. Vuonna 2021 kaupungin kunnossapitoavustuksia myönnettiin 79 tielle.

Vuonna 2025 yksityisteiden kunnossapitoavustuksien hakuaika on 20.2.–17.3.2025 (klo 15.00).

Oheinen hakemuslomake on täytettävä ja palautettava määräaikaan mennessä. (Myös vanhemman malliset hakemuslomakkeet hyväksytään).

Hakemuslomake

_________________________________________________________________________________________________________________________

Tervetuloa yksityistieiltaan 2.4.2025 kello 18.00–20.00 Ähtäriin!

Katso kutsu ja illan ohjelma tästä linkistä!

Kadut ja kevyen liikenteen väylät

Rakentamis- ja teknisten palvelujen vastuualue käsittää mm. kaavateiden ylläpidon. Kaavateiden talvi- ja kesäkunnossapito on ulkoistettu.
Ähtärissä on kaavateitä yhteensä noin 55 800 m ja kevyen liikenteen väylää 16 300 m.

Jalkakäytävien ja kevyen liikenteen väylien sekä suojateiden talvikunnossapito hoidetaan niin, että liikkuminen niillä on turvallista.