Tietoa Ähtäristä

Ähtäri sijaitsee kolmen maakunnan rajalla keskellä upeinta suomalaista järvimaisemaa. Matkailusta tunnettu vesistörikas paikkakunta on myös Euroopan alumiinivenetuotannon keskittymä.

  • Ähtärin kunta perustettu vuonna 1867
  • kaupunki 1.1.1986
  • kokonaispinta-ala 909 km², josta vesialuetta 105 km²
  • 169 yli hehtaarin kokoista järveä, rantaviivaa noin 536 km
  • asukasluku noin 6000

 
Historiaa
Aikanaan Ähtärin seutu on ollut Ylä-Satakunnan pitäjien Pirkkalan, Lempäälän, Vesilahden ja Kangasalan maanomistajien vakinaista erämaa-aluetta. Erämaiden peruutuksen jälkeen alkoi Ähtärin varsinainen asutus, alueelle siirtyi väkeä Savosta, Hämeestä ja Pohjanmaalta. Vakituinen asuminen on syntynyt 1500-luvun alusta lähtien.

Ähtärin vaakuna on Ahti Hammarin suunnittelema 24.10.1951. Sinisessä kentässä kaksi nuolta ristikkäin ja päällikkeenä paaluittain kolmas nuoli; kaikki hopeaa; saatteena kummassakin sivukulmassa kultainen viisilehtinen kukka. Kolmen heimon erämiesten asuttama alue. Ätsä-sanan on oletettu tarkoittavan rentukkaa, siitä keltaiset kukat.

Nimikkolajit
Rentukka, karhu ja kalasääski

Suomen kartalla
Ähtärin kaupunki sijaitsee Länsi-Suomen läänissä Suomenselän alueella.

Luonnonolosuhteet
Suomenselän alue poikkeaa luonnonolosuhteiltaan muusta Etelä-Pohjanmaasta. Suomenselkä työntyy "Lapin sormena" pohjoisesta etelään. Ähtäri on maastoltaan hyvin vaihtelevaa ja korkein kohta on noin 233 metriä merenpinnan yläpuolella (vrt. esim. Ounasvaara 214 m).

Palvelut, elinkeino
Ähtärin kosket, vesistöt ja suuret metsävarat ovat mahdollistaneet elinkeinojen monipuolisen kehittymisen. Elinvoimaa luo paitsi alati kehittyvä matkailu, myös vahva metalliteollisuus.

Loma-asuminen
Ähtärin alueella on yli 1400 loma-asuntoa, toiseksi eniten Etelä-Pohjanmaan alueella. Ähtärissä järjestettiin vuonna 2000 Suomen ensimmäiset loma-asuntomessut.