Muistomerkit

Ähtärissä sijaitsevat muistomerkit

Hugo Simbergin kuolinpaikan muistomerkki

Hugo Simbergin kuolemasta tuli 11.7.2017 kuluneeksi 100 vuotta. Hän menehtyi Peränteellä, jossa oli viettämässä kesää vaimonsa Annin ja lastensa Tomin ja Uhra-Beatan kanssa. Maalattuaan pitkän päivän, hän oli saanut illan suussa sairaskohtauksen. Noudetusta avusta huolimatta hän menehtyi Sarkolassa. Hänen viimeinen teoksinsa "Kaskisavua" on maalattu Ähtärissä. Sen maisemakohde on todennäköisesti kesäpaikan liepeiltä. Paikalla paljastettiin 11.6.2017 kuolinpaikan muistomerkki, jonka on suunnitellut hänen pojanpoikansa Jan Simberg. Talosta, jossa hän kesäänsä vietti, on jäljellä vielä portaat. Muistomerkin lisäksi paikalla on opastaulu. Muistomerkki on Ähtäri-Virrat kantatie 67 varrella, noin 10 km keskustasta.

Vapaussodan muistomerkki

Vuoden 1918 vapaussodan muistomerkki on pystytetty 33 vapaussodassa menehtyneen ähtäriläisen muistoksi. Se sijaitsee Ähtärin seurakunnan vanhimmalla hautausmaalla vastapäätä nykyistä hautausmaa-aluetta. Muistomerkin on suunnitellut kuvanveistäjä Viktor Jansson ja sen on paikanpäällä veistänyt W.Sailon hautakiviveistämö Jyväskylästä. Suuressa kivipaadessa on neljän suojeluskuntalaisen pääreliefin alla teksti: ”Kaatuivat oikeuden, isänmaan ja kodin puolesta v. 1918.” Sivustoilla on 33 nimeä syntymävuosineen. Muistomerkki paljastettiin 26.9.1920.

Sarkofagia muistuttava muistomerkki on koottu graniitista hakatuista kivipaaseista. Sen pinta on osin hiottua osin hiomatonta kiveä, joka on louhittu Majaniemen kalliosta, Ähtäristä.

Vakaumuksensa puolesta 1918 henkensä uhranneiden muistomerkki

Muistomerkki sijaitsee seurakunnan hautausmaalla, ja sen vihki piispa Eero Lehtinen vuonna 1963. Muistomerkin on suunnitellut Ilmari Heinonen. Pystyttäjinä olivat paikalliset työväenyhdistykset. Paikallisia uhreja oli kaikkiaan 34.

Vuoden 1918 tapahtumien muistokivi

Muistokivi sijaitsee Juurikkakankaalla valtatie 18 varressa Ähtärin ja Inhan välillä. Merkille on viitoitus valtatieltä. Luonnonkivistä kootun muistomerkin pystytti Ähtärin sosialidemokraattien paikallisjärjestö ja se paljastettiin 10.10.1993. Patsaan ympäristöineen kunnosti Åke Hietakangas, ristin on valmistanut Aimo Roini. Pronssilaatta on Veikko Sipilän valama. Suurimmassa kivilohkareen laatassa on teksti: "Toverit, tähän päättyi matkamme v. 1918." Juurikkakorven muistomerkki on kunnianosoitus vuonna 1918 Tuomarniemellä vankeina pidetyille miehille, joista 12 teloitettiin muistokiven kohdalla. Tietojen mukaan vainajat on myöhemmin siirretty Ähtärin hautausmaalle, jossa paljastettiin vuonna 1963 muistomerkki. 

Vuosien 1939-1944 sankarimuistomerkki

Ähtärin seurakunnan uudemman hautausmaan puolelle pystytetty Ähtäri-Seuran asettaman sankarihautamuistomerkki -toimikunnan toimesta 24.8.1952 pystytetty muistomerkkin. Ähtäri-Seuran sankarihautamuistomerkki -toimikunta pystytti 24.8.1952 sankarimuistomerkin Ähtärin seurakunnan uudelle hautausmaalle. Muistomerkin on suunnitellut kuvanveistäjä Ilmari Wirkkala. Muistomerkki on veistetty harmaasta graniitista, jonka pinta on hiottu himmeäksi.

Muistomerkin perusosa on ristin muotoinen. Yläosassa oleva risti on muotoiltu siten, että sen reunaosat kohoavat hiukan taustasta. Ristin keskelle Wirkkala on kuvannut siunaavan enkelin reliefinä. Enkelin suojaavan siiven ja siunaavien käsien alla on kaksi ristiä, joiden juurella on kukkia. Ristit kuvaavat sotilaiden hautoja. Ristin alaosa muodostuu kivipaadesta, johon on mustin kohokirjaimin kirjoitettu teksti ”Taivas, varjele tää maa, sitä ettei viha lyö. Estä yhä sorron yö!” Muistomerkin jalustassa on kohokirjaimin vuosiluvut 1939-1944. Patsaan edusta on laatoitettu harmain graniittilaatoin. Sankarihautaan siunattuja on 260.

Talvisotaan lähdön muistomerkki

Ähtäriläisten talvisotaan lähdön 10.10.1939 muistomerkki sijaitsee valtatien 18 ja Itä-Ähtärin tien ristetyksen läheisyydessä entisen suojeluskuntatalon Suojan paikalla. Muistokiven pystyttivät Ähtärin Sotavetetaanit ry ja se paljastettiin 6.12.1991.

Kotirintamamuistomerkki                                                                                            

Ähtärin keskustassa lähellä rautatieasemaa sijaitseva kotirintamamuistomerkki kunnioittaa kotirintaman työtä. Muistomerkki vihittiin itsenäisyyspäivänä 2004. Toteutuksesta vastasi toimikunta, jossa olivat edustettuina sotaveteraanien, - invalidien, kotirintamanaisten ja kaatuneitten omaisten paikallisosastot. Se on ähtäriläisen Tankki Oy:n tuotantoa. Suunnittelijoina olivat Heikki Savola, Erkki ja Hannu Rantala.

.

Suomen sodan 1808 opastaulut

Suomen sodan vaiheista Ähtärissä on esillä kaksi opastaulua. Toinen sijaitsee Nääsinsillan läheisyydessä valtatie 18 varrella Inhan asemalta noin 1 km Myllymäen suuntaan vasemmalla ja toinen valtatie 18 varrella levähdyspaikalla, joka Eläinpuiston ja Myllymäen välillä. Opastauluissa kerrotaan Suomen sodan vaiheista Ähtärissä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi

Kirkkoveneonnettomuuden muistomerkki

Vuonna 1770 tapahtuneesta kirkkoveneonnettomuudesta kertoo erikoisen elinvoimainen perimätieto, jota kirkonkirjojen kuolinmerkinnät vahvistavat. Jussilaisten kirkkovene oli ollut lokakuun 14. päivänä paluumatkalla kirkosta. Perännejärvellä Selkäsaaren luona oli veneeseen iskenyt salama ja katkaissut sen kahtia. Toinen tieto puolestaan kertoo, että voimakas etelätuuli oli puhaltanut liikalastissa olevan veneen kumoon.

Onnettomuudesta on liikkeellä perimätietojen mukaan paljon osittain ristiriitaisiakin yksityiskohtia. Esimerkiksi perämiehenä kerrotaan olleen Hurja-Jussilainen, joka ei ollut laskenut maihin toisten pyynnöstä huolimatta ja oli siten osaltaan ollut aiheuttamassa onnettomuutta. On myös kerrottu, että 7-9 ihmistä hukkui ja pelastuneita oli vain pariskunta, jonka mies toi uiden vaimonsa selässään rantaan. Kirkonkirjat kuitenkin kertovat kuudesta hukkuneesta. Tapahtunut oli ollut raskas yhtä Jussilan perhettä kohdannut onnettomuus, jonka on täytynut olla järkytys ympäristölle. Siitä kertoo muiston elävä säilyminen kansan mielessä. Muistomerkki sijaitsee Peränteen Halkoniemessä.