Museot

Kansakoulu- ja metsäkoulumuseot

Osoite: Tialankuja 12  63700 Ähtäri (Tuomarniemi)

Tuomarniemen metsäoppilaitoksen alueella on kansakoulumuseo ja metsäkoulumuseo. Museoiden esineistöllä, julisteilla ja kuvilla kerrotaan menneen ajan koulumaailmasta.

Museot ovat avoinna tilauksesta.
Vapaaehtoinen pääsymaksu. Opastus ryhmille 30 €/tunti.

Ähtärin kotiseutumuseo

Osoite: Hankolantie 28, 63700 Ähtäri

Avoinna:
Kesä-elokuussa. Muina aikoina sopimuksen mukaan.
Pääsymaksut:
Vapaaehtoinen pääsymaksu. Opastus ryhmille 30 €/tunti.
Varaukset: 
p 040 548 3951/Rauno, p 040 128 0099/Ulla

Ähtärin kotiseutumuseo sijaitsee Hankaveden kylässä Hankolan päätalosta vuonna 1802 erotetulla talonosuudella. Paikalla oli 1770-luvulla kappalaisen pappila. Nykyisen päärakennuksen on todennäköisesti rakentanut pitäjän seppä, talollinen Heikki Heikinpoika Hankola, joka oli isäntänä 1772-1790. Rakennus on toiminut  muun muassa puhelunkeskuksena vuosina 1933-1952. Talo siirtyi Ähtäri-Seuralle vuonna 1959. Museo aloitti toimintansa 1960. Pihapiirin kauniita rakennuksia on tuotu eri puolilta Ähtäriä

Päärakennus

Päärakennuksessa on eri aikakauden esineitä. Tupa on 1700-1800-luvulta, sali 1930-luvulta, isännän kamari 1900-luvun taitteesta ja nuoren tytön kamari 1950-luvulta. Näyttelyssä esitelläään myös sota-aikaa, suutarin ammattia ja miesten puhdetöitä.

Tuulimylly

Tuulimylly on niin kutsuttu harakkamylly. Se on rakennettu vuonna 1875 ja siirretty Tuhkion kylästä museon alueelle 1960-luvulla. Mylly entisöitiin 1990-luvun alussa ja on täysin käyttökunnossa

Lutti

Lutti on peräisin 1800-luvulta ja siirretty Vääräkoskelta museolle. Lutissa on esillä ruokatalouteen sekä pellavan ja villan valmistamiseen tarvittavia esineitä, kuten riipimisrauta eli rahko, loukku ja lihta.Luttiin on myös kerätty sahdin eli oluen valmistukseen tarvittavia esineitä, esimerkiksi sahtikuurna. 

Ruotusotamiehen aitta

Ruotusotamiehen aitta on 1800-luvulta. Aitassa on esillä erätalouden, kalastuksen ja tervanpolton esineistöä. Sieltä löytyy myös tukinuitossa tarvittavia työkaluja kuten keksejä. Ruotusotamiehen aitta näkyy lutin ja tallirakennuksen välissä.

Tallirakennus

Tallirakennus on 1770-luvulta. Tallirakennuksessa on ajovälineitä ja maataloustyökaluja. Tallin arvokkaimpiin esineisiin kuuluu Tukholmasta peräisin oleva reki 1700-luvulta. Lisäksi tallin arvoesineisiin  kuuluvat vanhat kiesit, jotka ovat vuokrattavissa erilaisiin tilaisuuksiin. Kiesejä on vuokrattu esimerkiksi häihin.

Posti-Julian aitta

Ähtärin kotiseutumuseon vanhimpia rakennuksia on Posti-Julian aitta vuodelta 1789. Aitan viimeinen omistaja Karolina Julia Ahlberg (1857-1938), kuljetti postia kävellen Ähtärin ja Alavuden välillä. Kerrotaan, että Posti-Julia käveli vuosien kuluessa kaksi kertaa maapallon ympäri eli noin 80 000 kilometriä.

Savusauna

Museoalueen uusimpiin rakennuksiin kuuluu savusauna 1940-luvulta. Se on tuotu Pihlajavedeltä, Ähtärin naapuripitäjästä. Savusaunan nokiset hirret ja haju sekä museoalueen pihalla törröttävine heinäseipäineen edustavat entisajan maaseutuidylliä.

Aitta

Töyrän aitta (Kantoniemen mäkitupa) on 1800-luvulta. Se on siirretty Peränteeltä.

Venekatos

Puutavaran hakkuu ja uitto ovat olleet merkittäviä leivän antajia ähtäriläisille 1920-1930 -luvuilla. Katoksessa on kelupaatti, jonka avulla tukkilauttaa on vedetty rantaan. Venekatos on rakennettu alueelle 1960-luvulla.

Vääräkosken kartonkitehdasmuseo 

Vääräkosken kartonkitehtaan perustaja, sahanomistaja G. A Lönnqvist (1857-1922) rakennutti Vääräkosken kupeeseen puuhiomon ja kartonkitehtaan vuosina 1899-1901. Päätös kartonkitehtaan paikasta syntyi rahan niukkuuden sanelemana, sillä Lönnqvist oli menettänyt melkoisen omaisuuden Tampereella tapahtuneessa Idmanin pankkikriisissä. Voimansa tunnossa oleva kolmekymppinen tehtailija osasi katsoa eteenpäin ja visioi kannattavasta puunjalostusteollisuudesta. 

Tampereella vaikuttaneen Lönnqvistin oikeana kätenä kauppakirja-asioissa toimi Ivar Yltiö. Hän hankki maita sekä koskiosuuksia Vääräkosken kartonkitehtaan haltuun muun muassa tilanomistaja Christian Gaddilta. Lönnqvistin aikakausi tehtaan omistajina päättyi 1978. Kartonkitehtaan toiminta päättyi konkurssiin vuonna 1998.

Tehdasalue ei ole kokonaan hiljentynyt. Tehdasmuseo ottaa vieraita omatoimiselle kierrokselle Kesäkahvila Konttuurin aukioloaikoina ja sopimuksen mukaan ryhmille kesäkuusta lähtien.

Museon kotisivut www.vaarakoski.fi