Ähtärissä torjutaan vieraslajeja mobiilipelin avulla
Kuntalaiset voivat kohta tienata rahaa tililleen hävittämällä Ähtäristä löytämiään lupiineja, jättipalsameja ja kurtturuusuja. Tempaus toteutetaan Crowdsorsa-mobiilipelillä, jolla torjuttavia vieraslajiesiintymiä videoidaan ja merkitään kartalle.
Ähtärin joukkoistettu vieraslajitorjunta käynnistyy 17. kesäkuuta, kun kasvit kukkivat ja ovat helposti tunnistettavissa. Tehtävä on kaikille avoin ja vaatii ainoastaan Crowdsorsa-mobiilipelin lataamisen omaan älypuhelimeen. Palkkioksi pelaajat voivat ansaita jopa 25 senttiä torjuttua neliömetriä kohden.
– Peliin osallistutaan poistamalla joko itse löytämiään tai kartalle jo merkittyjä lupiini-, jättipalsami- tai kurtturuusuesiintymiä. Kohteet kuvataan ennen ja jälkeen torjunnan, ja lopuksi videot ladataan Crowdsorsan tarkistettavaksi. Kun videot on hyväksytty, voi palkkion pyytää virtuaalilompakosta omalle pankkitililleen, kertoo Crowdsorsan toimitusjohtaja Toni Paju.
Pelin automaattisesti laskema torjuntapalkkio perustuu esiintymän pinta-alaan, tiheyteen ja lajiin. Tehtävä pysyy käynnissä niin kauan kuin palkkiobudjettia riittää, ja sen edistymistä voi seurata sovelluksesta. Jotta esiintymien viimeisetkin haittakasvit saadaan tehokkaasti hävitettyä, voi tehtävän jälkipuoliskolla torjua ainoastaan vanhoja esiintymiä uudelleen.
– Kaupungin vieraslajitilanne: Ähtärissä on etenkin lupiinia hyvinkin näkyvillä paikoilla, tavoitteena olisi näitä kohteita saada kartalle, jotta vieraslajiesiintymien seuraaminen ja torjunta on paremmin hallittavissa. Koska esiintymiä on paljon eikä resursseja ole tarpeeksi vieraslajien torjuntaan on kuntalaisten osallistaminen erittäin tärkeää vieraslajien hillitsemiseksi. Odotamme mielenkiinnolla, kuinka hyvin Crowdsorsa innostaa kuntalaisia osallistumaan vieraslajien torjuntaan toteaa Ähtärin yhdyskuntatekniikan insinööri Marjo Mäkipelto.
Luonnon monimuotoisuutta uhkaavia haitallisia vieraslajeja torjutaan tänä kesänä Crowdsorsan avulla jo yli 30 kunnassa ympäri Suomea, Ruotsia ja Iso-Britanniaa. Palkkioita peliin osallistuville on luvassa yhteensä jopa 100 000 euroa.
Mikä on Crowdsorsa?
Crowdsorsa on tamperelainen startup-yritys, jonka konsepti on otettu käyttöön jo neljässä maassa.
Crowdsorsa-mobiilipeli on kehitetty datankeruun ja mikrotöiden joukkoistamiseksi kuntalaisille.
Pelillä on kartoitettu ennätysvauhtia muun muassa katuja, pyöräteitä, kaivonkansia ja puistonpenkkejä.
Yhteystiedot:
Marjo Mäkipelto Yhdyskuntatekniikan insinööri, Ähtärin kaupunki 040 161 6690 Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Toni Paju Toimitusjohtaja, Crowdsorsa 050 322 6263 Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Ähtärin reitin vesistösäännöstelyn kehittämisen esiselvityshanke
Ähtärin kaupunki aloitti vuonna 2023 Ähtärin reitin vesistösäännöstelyn kehittämisen esiselvityshankkeen. Hankkeessa selvitetään erilaisia vaihtoehtoja Ähtärinjärven säännöstelyluvan kehittämiseen siten, että alueella pystyttäisiin vähentämään haitallisen alhaisia vedenpinnakorkeuksia. Tämän arviointityön toteuttaa Suomen ympäristökeskus.
Säännöstelyluvan kehittämisvaihtoehtojen lisäksi selvitetään säännöstelykäytäntöjen kehittämismahdollisuuksia yhdessä laadittujen säännöstelysuositusten avulla. Tässä selvitystyössä tarkastellaan vesistösäännöstelyn muutosvaihtoehtojen vaikutuksia vesiluonnolle, vesistön ekologiseen tilaan ja luonnon monimuotoisuudelle, rantakiinteistöjen omistajille, vesistöjen käyttöön ja viihtyisyyteen sekä kustannusvaikutuksia sähköyhtiöille. Tämän osion toteuttaa KVVY Tutkimus Oy.
Säännöstelyn vaikutuksia arvioidaan erityisesti tähän tarkoitukseen kehitettyjen tietokonemallinnuksien avulla. Selvityksissä esitettyjen tietojen perusteella voidaan tehdä tarvittavat päätökset säännöstelyn kehittämisen jatkotoimenpiteistä ja kyseinen työ toimii myös pohjatyönä mahdolliselle lupamuutoshakemukselle tai säännöstelysuosituksille. Konkreettisiin toimenpiteisiin säännöstelyn osalta ei tässä hankkeessa kuitenkaan edetä.
Hankkeen edistyminen
Suomen ympäristökeskuksen tekemä arviointityö valmistui vuoden 2023 joulukuussa. Alkuvuodesta 2024 hanke on edennyt seuraavaan vaiheeseen, jossa KVVY Tutkimus Oy alkaa selvittää vesistösäännöstelyn muutosvaihtoehtojen vaikutuksia laaja-alaisesti.
Hankkeen toteuttajat ja toteutusaika
Hankkeen vastuutaho on Ähtärin kaupunki ja hankkeen koordinoinnista vastaa Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Hankkeen yhteistyökumppanit ovat Ähtärin, Virtain ja Alajärven kaupungit sekä Soinin kunta, Suomenselän kalatalousalue, Ähtärinjärven ja sen alapuolisten vesistöjen osakas- ja kalastuskunnat Killinkosken voimalaitokselle saakka, vesistöjen käyttäjät, kiinteistöjen omistajat, Killin Voima Oy ja Koskienergia Oy sekä Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus. Hankkeen toteuttamiseen on myönnetty jatkoaikaa ja hankkeen toteutusaika on 14.3.2023-31.7.2024.
Ota yhteyttä
Marjo Mäkipelto yhdyskuntatekniikan insinööri
Ähtärin kaupunki puh. 040 161 6690 Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Yleisötilaisuus Ähtärin reitin säännöstelyn kehittämisen esiselvityshankkeesta 4.6.
Järjestämme yhteistyössä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen kanssa Vesi-illan, jossa yhtenä aiheena on meneillään oleva Ähtärin reitin vesistösäännöstelyn kehittämisen esiselvityshanke ja sen tuloksien esittely. Tilaisuus järjestetään Pirkanlinnassa 4.6., kahvitarjoilu klo 16.30 alkaen ja ohjelma alkaa klo 17.00. Mahdollista osallistua myös etäyhteydellä. Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin. Ilmoittaudu viimeistään 28.5. tästä linkistä. Tutustu illan ohjelmaan täältä.
Ähtärin reitin vesistösäännöstelyn kehittämisen esiselvityshankkeen tulosten yhteenveto
Ähtärinjärveä säännöstellään Hankaveden luusuassa sijaitsevalla säännöstelypadolla. Selvityksessä tutkittiin Säännöstelyn muuttamista siten, että kesällä vedenpinnan lasku tapahtuisi hitaammin ja kevätkuoppa muodostettaisiin maltillisemmin. Suomen ympäristökeskuksen tietokonemallinnusten mukaan nämä muutokset pitävät vedenkorkeudet ja virtaamat lähempänä aiempien vuosikymmenien tasoja, mikä on tarpeen ilmastonmuutoksen vuoksi.
Muutoksella turvataan tarvittava vedenkorkeus kesäajalle ja näin parannetaan rantojen käyttömahdollisuuksia. Edellytykset esimerkiksi uinnille, veneilylle ja kalastukselle paranevat. Muutoin tavoitteena on hillitä ilmastonmuutoksen mukanaan tuomia vuosittaisia vaihteluja vedenkorkeuksissa. Muutetulla säännöstelyllä voidaan paremmin sopeutua vähälumisiin talviin sekä pienempiin kevättulviin. Vesivoimaa voidaan tuottaa tasaisemmin, kun ohijuoksutusten tarve vähenee.
Säännöstelyn muutoksella ei havaittu olevan haitallisia vaikutuksia alueen luontoarvoihin, pohjavesialueisiin tai suojelualueisiin.
Taulukko: Esiselvityshankkeessa on selvitetty, kuinka Ähtärinjärven säännöstelymuutos vaikuttaisi vedenpinnan korkeuteen. Taulukossa on esitettynä nykyinen tilanne sekä tarkasteltu katkoviivoin mahdollista muutettua säännöstelyä.
Lakeuden Etappi Oy vastaa käytännön jätehuollon järjestämisestä 8 omistajakuntansa alueella. Osakaskuntia ovat: Alavus, Ilmajoki, Kihniö, Kuortane, Kurikka, Lapua, Seinäjoki ja Ähtäri. Kunnat hoitavat itse jätehuollon viranomaistehtäviä, kuten jätehuoltomääräysten noudattamisen valvontaa.
Lakeuden jätelautakunta on Lakeuden Etappi Oy:n toimialueen yhteinen lautakunta, jonka vastuulla on jätehuoltoon liittyvät viranomaistehtävätjäsenkuntien alueella
VAPAA-AJAN ASUKKAIDEN JÄTEHUOLTO
Ähtärin kaupungin haja-asutusalueen vapaa-ajan asukkaiden jätehuoltoa varten on perustettu yhteisiä poltettavan jätteen (kaatopaikkajätteen) aluekeräyspisteitä, jotka ovat käytettävissä 1.5.–30.9. Tästä palvelusta veloitetaan kausimaksu loma-asuntojen omistajilta.
Aluekeräyspisteissä vastaanotetaan ainoastaan normaalissa vapaa-ajan asumisessa syntyvää poltettavaa jätettä. Suuremmat jätteet tulee toimittaa jäteasemalle.
Katso loma-asuntosi lähin aluekeräyspiste etappi.com sivustolta.
Vesiensuojelun suuntaviivoja määrittää valtakunnallinen vesienhoitosuunnitelma, joka ulottuu vuoteen 2021.
Vesienhoidon keskeisenä tavoitteena on estää pintavesien ja pohjavesien tilan heikkeneminen sekä pyrkiä kaikkien vesien vähintään hyvään tilaan. Vesienhoidon järjestämistä varten on muodostettu vesienhoitoalueet. Kullakin alueella laaditaan oma vesienhoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma tavoitetilan saavuttamiseksi.
Ähtäri kuuluu pääosin Kokemäenjoen vesitöalueeseen ja sen vesistöt muodostavat Ähtärinreitin vesistön. Vesiensuojelua varten on laadittu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitosuunnitelma vuosiksi 2016-2021 sekä alueellinen Ähtärin- ja Pihlajaveden reittien vesienhoidon toimenpidesuunnitelma 2015-2021.
Vesialueiden tilan parantamiseen ei ole olemassa yhtä nopeaa, tehokasta ja kaikille vesialueille sopivaa kunnostustoimenpidettä. Monessa tapauksessa tarvittavien toimenpiteiden yhdistelmä voi olla hyvinkin yksinkertainen toteuttaa. Rehevöityneen järven kunnostus voi yksinkrtaisimmillaan koostua valuma-alueelta tulevan kuormituksen vähentämisestä sekä pienistä kunnostustoimista, kuten särkikalojen poistokalastuksesta tai rantakasvillisuuden pienialaisesta niitosta.
Ähtärissä vahvuutena ovat puhdas luonto ja järvet. Erityisesti vesistöjen läheisyys on alueen valttikortti. Vesistöjä ja luonnon monimuotoisuutta pyritään suojelemaan, jotta ne pysyisivät puhtaina myös tulevaisuudessa.
Ympäristön ja vesistöjen suojelussa kuntalaisten oma aktiivisuus on ensiarvoisen tärkeää.
Sivustolle merkitään valtakunnallisen sinileväseurannan aikana seurantapisteissä tehdyt levähavainnot. Palvelusta löytyy myös historiatietoja ja sivuille voivat muutkin käyttäjät kirjata tekemiään havaintoja.
Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan tarvitaan lupa.
Luvanvaraiset toiminnot on määritelty ympäristönsuojelulaissa (527/2014). Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) määrittelee käsitteleekö luvan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen vai aluehallintovirasto. Jos lupa tarvitaan sekä vesilain että ympäristönsuojelulain mukaan, asian käsittelee ja päätöksen tekee aluehallintovirasto. Ympäristölupahakemus toimitetaan kolmena kappaleena luvan myöntävälle viranomaiselle.
Ympäristönsuojeluasetuksen 3–10 §:ssä on määrätty lupahakemuksen sisällöstä ja siihen liitettävistä tiedoista. Myös ympäristöluvallisen toiminnan muuttaminen, lupapäätöksen tarkistaminen ja määräaikaisen luvan uudistaminen vaativat hakemuksen tekemisen. Lupaprosessi on monivaiheinen, joten lainvoimaisen päätöksen saaminen voi kestää kauankin. Lupaprosessiin kuuluu mm. lupahakemuksesta tiedottaminen kuuluttamalla siitä vähintään 30 päivän ajan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Samoin kuulutetaan tehdystä päätöksestä. Kuulutusten tavoitteena on varmistaa, että asianosaisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä ja hakea muutosta ympäristölupahakemuksista ja -päätöksistä. Luvan käsittelyä nopeuttaa hyvin laadittu ja hyvissä ajoin viranomaiselle toimitettu lupahakemus.
Kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävänä on ympäristönsuojelun valvominen ja edistäminen.
Tehtäviin kuuluvat mm.
ympäristölupien valmistelu
vesilain mukaisten lupien sekä ilmoitusten valmistelu
vesiliikenne- ja maastoliikennelupien valmistelu
meluilmoitusten käsittely
patterointi-ilmoitusten käsittely
Lisäksi ympäristötoimi valmistelee maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten maisematyölupien valmistelusta ranta-asemakaava-alueilla. Yksikkö huolehtii osaltaan ympäristön tilan seurannasta, ympäristötutkimuksista sekä ympäristönsuojelun ja jätehuollon valvonnasta ja neuvonnasta.
Ympäristösuojelusihteeri työskentelee 1.7.2022 alkaen 50 % työajalla. Ympäristösuojelusihteeri on tavoitettavissa maanantaisin ja tiistaisin virka-aikana.
Ympäristö ja luonto ovat meidän yhteisiä asioita. Luonto virkistää ja terveellinen ympäristö luo viihtyvyyttä ja hyvinvointia.
Kaupungin tehtävänä on hoitaa ja edistää ympäristönsuojelua siten, että luontoa ja ympäristöä suojelemalla, hoitamalla ja kehittämällä turvataan asukkaille terveellinen ja virikkeitä antava asuinympäristö.
Ympäristösivuilta löydät tietoa kaupungille kuuluvista ympäristönsuojelutehtävistä.
