Crowdsorsan vieraslajipeli palaa taas Ähtäriin
Ähtärissä voi tulevana kesänä jälleen ansaita palkkioita hävittämällä haitallista jättipalsamia, kurtturuusua ja lupiinia Crowdsorsa-mobiilipelin avulla. Jokainen voi osallistua torjuntatyöhön lataamalla sovelluksen omaan älypuhelimeen ja lähtemällä luontoon. Peliin osallistuville on jaossa 1560 euroa palkkioina.
Ähtärin joukkoistettu vieraslajitorjunta käynnistyy kesäkuussa. Vieraslajit ovat kasveja ja eläimiä, jotka leviävät uusille alueille ihmisen myötävaikutuksella ja syrjäyttävät alkuperäistä lajistoa. Haitalliset vieraslajit heikentävät luonnon monimuotoisuutta ja voivat aiheuttaa merkittäviä kustannuksia ympäristönhoidossa.
Crowdsorsan vieraslajipeli tarjoaa kansalaisille mahdollisuuden osallistua konkreettisiin talkoisiin lähiluonnon hyväksi ja saada palkkioita tehdystä työstä. Kaupunki on mukana vieraslajitalkoissa nyt toista kertaa.
Tällä kasvukaudella torjuttavina lajeina Ähtärissä ovat jättipalsami, kurtturuusu ja lupiini. Erityisesti jättipalsamin kitkentään kannustetaan tänä vuonna tavallista suuremmilla palkkioilla. Tehtävä aloitetaan hyvissä ajoin ennen kasvien siemennysvaihetta, jotta torjunta olisi mahdollisimman tehokasta.
– Valitettavasti myös Ähtärin kaupungin omistamilta maa-alueilta löytyy paljon vieraslaji esiintymiä. Kurtturuusu on pääosin saatu poistettua, mutta komealupiinia ja jättipalsamia esiintymiä on runsaammin ja hyvinkin näkyvillä paikoilla. Etenkin tämänhetkisessä taloudellisessa tilanteessa kuntalaisten osallistaminen vieraslajien torjuntaan on hyvinkin merkityksellistä. Edellinen mobiilipeli vieraslajien osalta järjestettiin vuonna 2024 ja sen kokemukset olivat positiiviset niin kuntalaisten kuin kaupungin osalta, toteaa yhdyskuntatekniikan insinööri Marjo Mäkipelto, Ähtarin kaupunki.
Näin torjunta toimii
Pelaaja etsii vieraslajikasveja sovelluksen kartan pelialueelta. Etenkin alkukesästä, kasvukauden alkaessa kasvien lehtien tunnistaminen on tärkeää, koska värikkäät kukat ilmestyvät vasta myöhemmin kesällä.
Löytäessään sopivan esiintymän pelaaja videoi alueen kävelemällä sen ympäri. Torjuttuaan kaikki esiintymän vieraslajikasvit hän kiertää saman alueen uudelleen ja videoi työnsä jäljen. Kartalle ilmestyy punainen kasvi-ikoni merkitsemään juuri raivattua aluetta.
Jo kertaalleen kitketyn kohteen voi uudelleentorjua heti, kun pelikartalla esiintymää markkeeraava kasvi-ikoni on muuttunut punaisesta vihreäksi. Tämä tapahtuu noin kahden viikon kuluttua ensimmäisestä torjunnasta.
Videot tulee ladata Crowdsorsan laadunhallinnan tarkastettavaksi kolmen päivän (72h) kuluessa. Tämän jälkeen lataamattomat videot automaattisesti hylätään. Hyväksytyistä suorituksista maksetaan palkkio, jonka voi pyytää sovelluksesta omalle pankkitilille.
– Viime vuonna vieraslajitehtäviin osallistujat, joista noin kolmannes oli nuoria, saivat Suomessa raivattua yli 2,8 miljoonan neliömetrin alueelta vieraslajeja. Se on huikea saavutus. Uskon, että tänä kesänä voimme yltää taas uuteen ennätykseen, sanoo Crowdsorsan toimitusjohtaja Toni Paju.
Päivitetty sovellus tekee torjunnasta entistä tehokkaampaa
Crowdsorsa-mobiilipeliä on kehitetty entistä käyttäjäystävällisemmäksi pelaajien sekä kuntien ja kaupunkien palautteen pohjalta.
Esimerkiksi kasvien uudelleentorjunnan tekemistä on yksinkertaistettu: Kun 50 prosenttia palkkiobudjetista on käytetty, pelialue rajautuu kattamaan vain jo kertaalleen torjutut kohteet. Tässä vaiheessa uusia kohteita ei voi enää merkitä kartalle. Uudelleentorjunnalla varmistetaan se, että vieraslajit saadaan alueilta mahdollisimman tarkasti hävitettyä.
Ohjeistuksia on parannettu visuaalisuuden avulla, ja käyttöön tulevat muun muassa selkeät kuvakortit. Lisäksi jokaiseen tehtävään sisältyy lyhyt testikysely, jonka avulla varmistetaan, että lajintunnistus ja torjunnan perusperiaatteet ovat käyttäjälle selvät. Testikyselyn voi suorittaa heti, kun paikallinen tehtävä on julkaistu sovelluksessa.
Palkkioita jaossa yhteensä 1560 euroa
Tänä kesänä Ähtärin peliin osallistuville on jaossa 1560 euroa palkkioina. Pelaajat voivat ansaita jopa 20 euroa tunnissa. Palkkion suuruus määräytyy automaattisesti esiintymän pinta-alan, tiheyden ja lajin perusteella. Lisäksi paikalliselta pelikartalta voi löytää bonusalueita, joiden torjumisesta saa suuremman korvauksen.
Peliaikaa on elokuun loppuun asti tai niin kauan kuin paikallista palkkiobudjettia riittää, ja torjunnan etenemistä voi seurata sovelluksesta.
Luonnon monimuotoisuutta uhkaavia haitallisia vieraslajeja torjutaan tänä kesänä Crowdsorsan avulla jo yli 80 kunnassa ja kaupungissa Suomessa. Peli on käytössä myös Ruotsissa ja Kanadassa.
MIKÄ ON CROWDSORSA?
Crowdsorsa on kansainvälisesti palkittu, tamperelainen startup-yritys, jonka mobiilipeliä on käytetty ympäristön hyväksi jo seitsemässä maassa: Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Isossa-Britanniassa, Kanadassa, Yhdysvalloissa ja Malesiassa.
Peli on kehitetty kuva- ja videodatan joukkoistettuun keräämiseen. Osallistujat saavat palkkioita pelatessaan ja auttaessaan samalla parantamaan ympäristöä.
Luonnon monimuotoisuutta uhkaavien vieraslajien torjunnan lisäksi peliä on käytetty menestyksekkäästi myös:
YHTEYSTIEDOT
|
Marjo Mäkipelto Ähtärin kaupunki |
Toni Paju Crowdsorsa |
Pahoittelut, sivua päivitetään.
Ähtärinjärveä koskevissa kysymyksissä ota yhteyttä:
Ympäristönsuojelusihteeri Minna Hakala puh 040 647 4686
Lakeuden Etappi Oy vastaa käytännön jätehuollon järjestämisestä 8 omistajakuntansa alueella. Osakaskuntia ovat: Alavus, Ilmajoki, Kihniö, Kuortane, Kurikka, Lapua, Seinäjoki ja Ähtäri. Kunnat hoitavat itse jätehuollon viranomaistehtäviä, kuten jätehuoltomääräysten noudattamisen valvontaa.
Lakeuden jätelautakunta on Lakeuden Etappi Oy:n toimialueen yhteinen lautakunta, jonka vastuulla on jätehuoltoon liittyvät viranomaistehtävätjäsenkuntien alueella
VAPAA-AJAN ASUKKAIDEN JÄTEHUOLTO
Ähtärin kaupungin haja-asutusalueen vapaa-ajan asukkaiden jätehuoltoa varten on perustettu yhteisiä poltettavan jätteen (kaatopaikkajätteen) aluekeräyspisteitä, jotka ovat käytettävissä 1.5.–30.9. Tästä palvelusta veloitetaan kausimaksu loma-asuntojen omistajilta.
Aluekeräyspisteissä vastaanotetaan ainoastaan normaalissa vapaa-ajan asumisessa syntyvää poltettavaa jätettä. Suuremmat jätteet tulee toimittaa jäteasemalle.
Katso loma-asuntosi lähin aluekeräyspiste etappi.com sivustolta.
Vesiensuojelun suuntaviivoja määrittää valtakunnallinen vesienhoitosuunnitelma.
Vesienhoidon keskeisenä tavoitteena on estää pintavesien ja pohjavesien tilan heikkeneminen sekä pyrkiä kaikkien vesien vähintään hyvään tilaan. Vesienhoidon järjestämistä varten on muodostettu vesienhoitoalueet. Toimialueittain laaditaan oma vesienhoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma tavoitetilan saavuttamiseksi.
Ähtäri kuuluu pääosin Kokemäenjoen vesitöalueeseen ja sen vesistöt muodostavat Ähtärinreitin vesistön. (Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitosuunnitelma & Ähtärin- ja Pihlajaveden reittien vesienhoidon toimenpidesuunnitelma).
Vesien ja -merenhoitosuunnitelmat Ympäristöhallinnon verkkopalvelussa.
Vesialueiden tilan parantamiseen ei ole olemassa yhtä nopeaa, tehokasta ja kaikille vesialueille sopivaa kunnostustoimenpidettä. Monessa tapauksessa tarvittavien toimenpiteiden yhdistelmä voi olla hyvinkin yksinkertainen toteuttaa. Rehevöityneen järven kunnostus voi yksinkrtaisimmillaan koostua valuma-alueelta tulevan kuormituksen vähentämisestä sekä pienistä kunnostustoimista, kuten särkikalojen poistokalastuksesta tai rantakasvillisuuden pienialaisesta niitosta.
Ähtärissä vahvuutena ovat puhdas luonto ja järvet. Erityisesti vesistöjen läheisyys on alueen valttikortti. Vesistöjä ja luonnon monimuotoisuutta pyritään suojelemaan, jotta ne pysyisivät puhtaina myös tulevaisuudessa.
Ympäristön ja vesistöjen suojelussa kuntalaisten oma aktiivisuus on ensiarvoisen tärkeää.
Lisätietoa järvistä löytyy osoitteesta www.jarviwiki.fi