Ähtärissä torjutaan vieraslajeja mobiilipelin avulla

Kuntalaiset voivat kohta tienata rahaa tililleen hävittämällä Ähtäristä löytämiään lupiineja, jättipalsameja ja kurtturuusuja. Tempaus toteutetaan Crowdsorsa-mobiilipelillä, jolla torjuttavia vieraslajiesiintymiä videoidaan ja merkitään kartalle.

Ähtärin joukkoistettu vieraslajitorjunta käynnistyy 17. kesäkuuta, kun kasvit kukkivat ja ovat helposti tunnistettavissa. Tehtävä on kaikille avoin ja vaatii ainoastaan Crowdsorsa-mobiilipelin lataamisen omaan älypuhelimeen. Palkkioksi pelaajat voivat ansaita jopa 25 senttiä torjuttua neliömetriä kohden.

– Peliin osallistutaan poistamalla joko itse löytämiään tai kartalle jo merkittyjä lupiini-, jättipalsami- tai kurtturuusuesiintymiä. Kohteet kuvataan ennen ja jälkeen torjunnan, ja lopuksi videot ladataan Crowdsorsan tarkistettavaksi. Kun videot on hyväksytty, voi palkkion pyytää virtuaalilompakosta omalle pankkitililleen, kertoo Crowdsorsan toimitusjohtaja Toni Paju.

Pelin automaattisesti laskema torjuntapalkkio perustuu esiintymän pinta-alaan, tiheyteen ja lajiin. Tehtävä pysyy käynnissä niin kauan kuin palkkiobudjettia riittää, ja sen edistymistä voi seurata sovelluksesta. Jotta esiintymien viimeisetkin haittakasvit saadaan tehokkaasti hävitettyä, voi tehtävän jälkipuoliskolla torjua ainoastaan vanhoja esiintymiä uudelleen.

– Kaupungin vieraslajitilanne: Ähtärissä on etenkin lupiinia hyvinkin näkyvillä paikoilla, tavoitteena olisi näitä kohteita saada kartalle, jotta vieraslajiesiintymien seuraaminen ja torjunta on paremmin hallittavissa. Koska esiintymiä on paljon eikä resursseja ole tarpeeksi vieraslajien torjuntaan on kuntalaisten osallistaminen erittäin tärkeää vieraslajien hillitsemiseksi. Odotamme mielenkiinnolla, kuinka hyvin Crowdsorsa innostaa kuntalaisia osallistumaan vieraslajien torjuntaan toteaa Ähtärin yhdyskuntatekniikan insinööri Marjo Mäkipelto.

Luonnon monimuotoisuutta uhkaavia haitallisia vieraslajeja torjutaan tänä kesänä Crowdsorsan avulla jo yli 30 kunnassa ympäri Suomea, Ruotsia ja Iso-Britanniaa. Palkkioita peliin osallistuville on luvassa yhteensä jopa 100 000 euroa.

Mikä on Crowdsorsa?

Crowdsorsa on tamperelainen startup-yritys, jonka konsepti on otettu käyttöön jo neljässä maassa.

Crowdsorsa-mobiilipeli on kehitetty datankeruun ja mikrotöiden joukkoistamiseksi kuntalaisille.

Pelillä on kartoitettu ennätysvauhtia muun muassa katuja, pyöräteitä, kaivonkansia ja puistonpenkkejä.

Yhteystiedot:

Marjo Mäkipelto
Yhdyskuntatekniikan insinööri, Ähtärin kaupunki
040 161 6690
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Toni Paju
Toimitusjohtaja, Crowdsorsa
050 322 6263
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Ähtärin reitin vesistösäännöstelyn kehittämisen esiselvityshanke

Ähtärin kaupunki aloitti vuonna 2023 Ähtärin reitin vesistösäännöstelyn kehittämisen esiselvityshankkeen. Hankkeessa selvitetään erilaisia vaihtoehtoja Ähtärinjärven säännöstelyluvan kehittämiseen siten, että alueella pystyttäisiin vähentämään haitallisen alhaisia vedenpinnakorkeuksia. Tämän arviointityön toteuttaa Suomen ympäristökeskus.

Säännöstelyluvan kehittämisvaihtoehtojen lisäksi selvitetään säännöstelykäytäntöjen kehittämismahdollisuuksia yhdessä laadittujen säännöstelysuositusten avulla. Tässä selvitystyössä tarkastellaan vesistösäännöstelyn muutosvaihtoehtojen vaikutuksia vesiluonnolle, vesistön ekologiseen tilaan ja luonnon monimuotoisuudelle, rantakiinteistöjen omistajille, vesistöjen käyttöön ja viihtyisyyteen sekä kustannusvaikutuksia sähköyhtiöille. Tämän osion toteuttaa KVVY Tutkimus Oy.

Säännöstelyn vaikutuksia arvioidaan erityisesti tähän tarkoitukseen kehitettyjen tietokonemallinnuksien avulla. Selvityksissä esitettyjen tietojen perusteella voidaan tehdä tarvittavat päätökset säännöstelyn kehittämisen jatkotoimenpiteistä ja kyseinen työ toimii myös pohjatyönä mahdolliselle lupamuutoshakemukselle tai säännöstelysuosituksille. Konkreettisiin toimenpiteisiin säännöstelyn osalta ei tässä hankkeessa kuitenkaan edetä.

Hankkeen edistyminen

Suomen ympäristökeskuksen tekemä arviointityö valmistui vuoden 2023 joulukuussa. Alkuvuodesta 2024 hanke on edennyt seuraavaan vaiheeseen, jossa KVVY Tutkimus Oy alkaa selvittää vesistösäännöstelyn muutosvaihtoehtojen vaikutuksia laaja-alaisesti.

Hankkeen toteuttajat ja toteutusaika

Hankkeen vastuutaho on Ähtärin kaupunki ja hankkeen koordinoinnista vastaa Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Hankkeen yhteistyökumppanit ovat Ähtärin, Virtain ja Alajärven kaupungit sekä Soinin kunta, Suomenselän kalatalousalue, Ähtärinjärven ja sen alapuolisten vesistöjen osakas- ja kalastuskunnat Killinkosken voimalaitokselle saakka, vesistöjen käyttäjät, kiinteistöjen omistajat, Killin Voima Oy ja Koskienergia Oy sekä Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus. Hankkeen toteuttamiseen on myönnetty jatkoaikaa ja hankkeen toteutusaika on 14.3.2023-31.7.2024.


Ota yhteyttä

Marjo Mäkipelto
yhdyskuntatekniikan insinööri

Ähtärin kaupunki
puh. 040 161 6690
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

__________________________________________________________________________________________

Järjestämme yhteistyössä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen kanssa Vesi-illan, jossa yhtenä aiheena on meneillään oleva Ähtärin reitin vesistösäännöstelyn kehittämisen esiselvityshanke ja sen tuloksien esittely. Tilaisuus järjestetään Pirkanlinnassa 4.6., kahvitarjoilu klo 16.30 alkaen ja ohjelma alkaa klo 17.00. Mahdollista osallistua myös etäyhteydellä. Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin. Ilmoittaudu viimeistään 28.5. tästä linkistä. Tutustu illan ohjelmaan täältä.

Vesi ilta ähtäri 2024 face

__________________________________________________________________________________________

Ähtärin reitin vesistösäännöstelyn kehittämisen esiselvityshankkeen tulosten yhteenveto

Ähtärinjärveä säännöstellään Hankaveden luusuassa sijaitsevalla säännöstelypadolla. Selvityksessä tutkittiin Säännöstelyn muuttamista siten, että kesällä vedenpinnan lasku tapahtuisi hitaammin ja kevätkuoppa muodostettaisiin maltillisemmin. Suomen ympäristökeskuksen tietokonemallinnusten mukaan nämä muutokset pitävät vedenkorkeudet ja virtaamat lähempänä aiempien vuosikymmenien tasoja, mikä on tarpeen ilmastonmuutoksen vuoksi.

Muutoksella turvataan tarvittava vedenkorkeus kesäajalle ja näin parannetaan rantojen käyttömahdollisuuksia. Edellytykset esimerkiksi uinnille, veneilylle ja kalastukselle paranevat. Muutoin tavoitteena on hillitä ilmastonmuutoksen mukanaan tuomia vuosittaisia vaihteluja vedenkorkeuksissa. Muutetulla säännöstelyllä voidaan paremmin sopeutua vähälumisiin talviin sekä pienempiin kevättulviin. Vesivoimaa voidaan tuottaa tasaisemmin, kun ohijuoksutusten tarve vähenee.

Säännöstelyn muutoksella ei havaittu olevan haitallisia vaikutuksia alueen luontoarvoihin, pohjavesialueisiin tai suojelualueisiin.

Taulukko Ähtärinjärven säännöstelymuutoksen vaikutusten tarkastelusta

Taulukko Ähtärinjärven säännöstelymuutoksen vaikutusten tarkastelusta

Taulukko: Esiselvityshankkeessa on selvitetty, kuinka Ähtärinjärven säännöstelymuutos vaikuttaisi vedenpinnan korkeuteen. Taulukossa on esitettynä nykyinen tilanne sekä tarkasteltu katkoviivoin mahdollista muutettua säännöstelyä.

Loppuraportti

 

Ähtärinjärvi

ÄHTÄRINJÄRVI

 

SÄÄNNÖSTELY


ÄHTÄRINREITIN VESISTÖN NEUVOTTELUKUNTA

ÄHTÄRINJÄRVEN VEDENLAATU 1988-1997

 

Ähtärinjärveä koskevissa kysymyksissä ota yhteyttä:

  • Ympäristönsuojelusihteeri Minna Hakala puh 040 647 4686

Ähtärinjärven vesiensuojeluyhdistys on perustettu keväällä 2017
Löydät ajankohtaista tietoa nettisivuilta www.yhteinenahtarinjarvi.fi
tai Facebook-sivuilta Yhteinen Ähtärinjärvi

Jätehuolto

Lakeuden Etappi Oy vastaa käytännön jätehuollon järjestämisestä 8 omistajakuntansa alueella. Osakaskuntia ovat: Alavus, Ilmajoki, Kihniö, Kuortane, Kurikka, Lapua, Seinäjoki ja Ähtäri. Kunnat hoitavat itse jätehuollon viranomaistehtäviä, kuten jätehuoltomääräysten noudattamisen valvontaa.

Lakeuden jätelautakunta on Lakeuden Etappi Oy:n toimialueen yhteinen lautakunta, jonka vastuulla on jätehuoltoon liittyvät viranomaistehtävätjäsenkuntien alueella

VAPAA-AJAN ASUKKAIDEN JÄTEHUOLTO

Ähtärin kaupungin haja-asutusalueen vapaa-ajan asukkaiden jätehuoltoa varten on perustettu yhteisiä poltettavan jätteen (kaatopaikkajätteen) aluekeräyspisteitä, jotka ovat käytettävissä 1.5.–30.9. Tästä palvelusta veloitetaan kausimaksu loma-asuntojen omistajilta.

Aluekeräyspisteissä vastaanotetaan ainoastaan normaalissa vapaa-ajan asumisessa syntyvää poltettavaa jätettä. Suuremmat jätteet tulee toimittaa jäteasemalle.

Katso loma-asuntosi lähin aluekeräyspiste etappi.com sivustolta.

Vesiensuojelu

Vesiensuojelun suuntaviivoja määrittää valtakunnallinen vesienhoitosuunnitelma, joka ulottuu vuoteen 2021.

Vesienhoidon keskeisenä tavoitteena on estää pintavesien ja pohjavesien tilan heikkeneminen sekä pyrkiä kaikkien vesien vähintään hyvään tilaan.  Vesienhoidon järjestämistä varten on muodostettu vesienhoitoalueet. Kullakin alueella laaditaan oma vesienhoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma tavoitetilan saavuttamiseksi.

Ähtäri kuuluu pääosin Kokemäenjoen vesitöalueeseen ja sen vesistöt muodostavat Ähtärinreitin vesistön. Vesiensuojelua varten on laadittu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitosuunnitelma vuosiksi 2016-2021 sekä alueellinen Ähtärin- ja Pihlajaveden reittien vesienhoidon toimenpidesuunnitelma 2015-2021.

Vesialueiden tilan parantamiseen ei ole olemassa yhtä nopeaa, tehokasta ja kaikille vesialueille sopivaa kunnostustoimenpidettä. Monessa tapauksessa tarvittavien toimenpiteiden yhdistelmä voi olla hyvinkin yksinkertainen toteuttaa. Rehevöityneen järven kunnostus voi yksinkrtaisimmillaan koostua valuma-alueelta tulevan kuormituksen vähentämisestä sekä pienistä kunnostustoimista, kuten särkikalojen poistokalastuksesta tai rantakasvillisuuden pienialaisesta niitosta.

Ähtärissä vahvuutena ovat puhdas luonto ja järvet. Erityisesti vesistöjen läheisyys on alueen valttikortti. Vesistöjä ja luonnon monimuotoisuutta pyritään suojelemaan, jotta ne pysyisivät puhtaina myös tulevaisuudessa.

Ympäristön ja vesistöjen suojelussa kuntalaisten oma aktiivisuus on ensiarvoisen tärkeää.

Järvien sinilevätilanne löytyy osoitteesta www.jarviwiki.fi

Sivustolle merkitään valtakunnallisen sinileväseurannan aikana seurantapisteissä tehdyt levähavainnot. Palvelusta löytyy myös historiatietoja ja sivuille voivat muutkin
käyttäjät kirjata tekemiään havaintoja.