Ähtärin reitin vesistösäännöstelyn kehittämisen esiselvityshanke
Ähtärin kaupunki aloitti vuonna 2023 Ähtärin reitin vesistösäännöstelyn kehittämisen esiselvityshankkeen. Hankkeessa selvitetään erilaisia vaihtoehtoja Ähtärinjärven säännöstelyluvan kehittämiseen siten, että alueella pystyttäisiin vähentämään haitallisen alhaisia vedenpinnakorkeuksia. Tämän arviointityön toteuttaa Suomen ympäristökeskus.
Säännöstelyluvan kehittämisvaihtoehtojen lisäksi selvitetään säännöstelykäytäntöjen kehittämismahdollisuuksia yhdessä laadittujen säännöstelysuositusten avulla. Tässä selvitystyössä tarkastellaan vesistösäännöstelyn muutosvaihtoehtojen vaikutuksia vesiluonnolle, vesistön ekologiseen tilaan ja luonnon monimuotoisuudelle, rantakiinteistöjen omistajille, vesistöjen käyttöön ja viihtyisyyteen sekä kustannusvaikutuksia sähköyhtiöille. Tämän osion toteuttaa KVVY Tutkimus Oy.
Säännöstelyn vaikutuksia arvioidaan erityisesti tähän tarkoitukseen kehitettyjen tietokonemallinnuksien avulla. Selvityksissä esitettyjen tietojen perusteella voidaan tehdä tarvittavat päätökset säännöstelyn kehittämisen jatkotoimenpiteistä ja kyseinen työ toimii myös pohjatyönä mahdolliselle lupamuutoshakemukselle tai säännöstelysuosituksille. Konkreettisiin toimenpiteisiin säännöstelyn osalta ei tässä hankkeessa kuitenkaan edetä.
Hankkeen edistyminen
Suomen ympäristökeskuksen tekemä arviointityö valmistui vuoden 2023 joulukuussa. Alkuvuodesta 2024 hanke on edennyt seuraavaan vaiheeseen, jossa KVVY Tutkimus Oy alkaa selvittää vesistösäännöstelyn muutosvaihtoehtojen vaikutuksia laaja-alaisesti.
Hankkeen toteuttajat ja toteutusaika
Hankkeen vastuutaho on Ähtärin kaupunki ja hankkeen koordinoinnista vastaa Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Hankkeen yhteistyökumppanit ovat Ähtärin, Virtain ja Alajärven kaupungit sekä Soinin kunta, Suomenselän kalatalousalue, Ähtärinjärven ja sen alapuolisten vesistöjen osakas- ja kalastuskunnat Killinkosken voimalaitokselle saakka, vesistöjen käyttäjät, kiinteistöjen omistajat, Killin Voima Oy ja Koskienergia Oy sekä Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus. Hankkeen toteuttamiseen on myönnetty jatkoaikaa ja hankkeen toteutusaika on 14.3.2023-31.7.2024.
Ota yhteyttä
Marjo Mäkipelto
yhdyskuntatekniikan insinööri
Ähtärin kaupunki
puh. 040 161 6690
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
___________________________________________________________________________________________
Lakeuden Etappi Oy vastaa käytännön jätehuollon järjestämisestä 8 omistajakuntansa alueella. Osakaskuntia ovat: Alavus, Ilmajoki, Kihniö, Kuortane, Kurikka, Lapua, Seinäjoki ja Ähtäri. Kunnat hoitavat itse jätehuollon viranomaistehtäviä, kuten jätehuoltomääräysten noudattamisen valvontaa.
Lakeuden jätelautakunta on Lakeuden Etappi Oy:n toimialueen yhteinen lautakunta, jonka vastuulla on jätehuoltoon liittyvät viranomaistehtävätjäsenkuntien alueella
VAPAA-AJAN ASUKKAIDEN JÄTEHUOLTO
Ähtärin kaupungin haja-asutusalueen vapaa-ajan asukkaiden jätehuoltoa varten on perustettu yhteisiä poltettavan jätteen (kaatopaikkajätteen) aluekeräyspisteitä, jotka ovat käytettävissä 1.5.–30.9. Tästä palvelusta veloitetaan kausimaksu loma-asuntojen omistajilta.
Aluekeräyspisteissä vastaanotetaan ainoastaan normaalissa vapaa-ajan asumisessa syntyvää poltettavaa jätettä. Suuremmat jätteet tulee toimittaa jäteasemalle.
Katso loma-asuntosi lähin aluekeräyspiste etappi.com sivustolta.
Vesiensuojelun suuntaviivoja määrittää valtakunnallinen vesienhoitosuunnitelma, joka ulottuu vuoteen 2021.
Vesienhoidon keskeisenä tavoitteena on estää pintavesien ja pohjavesien tilan heikkeneminen sekä pyrkiä kaikkien vesien vähintään hyvään tilaan. Vesienhoidon järjestämistä varten on muodostettu vesienhoitoalueet. Kullakin alueella laaditaan oma vesienhoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma tavoitetilan saavuttamiseksi.
Ähtäri kuuluu pääosin Kokemäenjoen vesitöalueeseen ja sen vesistöt muodostavat Ähtärinreitin vesistön. Vesiensuojelua varten on laadittu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitosuunnitelma vuosiksi 2016-2021 sekä alueellinen Ähtärin- ja Pihlajaveden reittien vesienhoidon toimenpidesuunnitelma 2015-2021.
Vesialueiden tilan parantamiseen ei ole olemassa yhtä nopeaa, tehokasta ja kaikille vesialueille sopivaa kunnostustoimenpidettä. Monessa tapauksessa tarvittavien toimenpiteiden yhdistelmä voi olla hyvinkin yksinkertainen toteuttaa. Rehevöityneen järven kunnostus voi yksinkrtaisimmillaan koostua valuma-alueelta tulevan kuormituksen vähentämisestä sekä pienistä kunnostustoimista, kuten särkikalojen poistokalastuksesta tai rantakasvillisuuden pienialaisesta niitosta.
Ähtärissä vahvuutena ovat puhdas luonto ja järvet. Erityisesti vesistöjen läheisyys on alueen valttikortti. Vesistöjä ja luonnon monimuotoisuutta pyritään suojelemaan, jotta ne pysyisivät puhtaina myös tulevaisuudessa.
Ympäristön ja vesistöjen suojelussa kuntalaisten oma aktiivisuus on ensiarvoisen tärkeää.
Järvien sinilevätilanne löytyy osoitteesta www.jarviwiki.fi
Sivustolle merkitään valtakunnallisen sinileväseurannan aikana seurantapisteissä tehdyt levähavainnot. Palvelusta löytyy myös historiatietoja ja sivuille voivat muutkin
käyttäjät kirjata tekemiään havaintoja.
ÄHTÄRINJÄRVI 
SÄÄNNÖSTELY
ÄHTÄRINREITIN VESISTÖN NEUVOTTELUKUNTA
ÄHTÄRINJÄRVEN VEDENLAATU 1988-1997
Ähtärinjärveä koskevissa kysymyksissä ota yhteyttä:
Ähtärinjärven vesiensuojeluyhdistys on perustettu keväällä 2017
Löydät ajankohtaista tietoa nettisivuilta www.yhteinenahtarinjarvi.fi
tai Facebook-sivuilta Yhteinen Ähtärinjärvi
Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan tarvitaan lupa.
Luvanvaraiset toiminnot on määritelty ympäristönsuojelulaissa (527/2014). Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) määrittelee käsitteleekö luvan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen vai aluehallintovirasto. Jos lupa tarvitaan sekä vesilain että ympäristönsuojelulain mukaan, asian käsittelee ja päätöksen tekee aluehallintovirasto. Ympäristölupahakemus toimitetaan kolmena kappaleena luvan myöntävälle viranomaiselle.
Ympäristönsuojeluasetuksen 3–10 §:ssä on määrätty lupahakemuksen sisällöstä ja siihen liitettävistä tiedoista. Myös ympäristöluvallisen toiminnan muuttaminen, lupapäätöksen tarkistaminen ja määräaikaisen luvan uudistaminen vaativat hakemuksen tekemisen. Lupaprosessi on monivaiheinen, joten lainvoimaisen päätöksen saaminen voi kestää kauankin. Lupaprosessiin kuuluu mm. lupahakemuksesta tiedottaminen kuuluttamalla siitä vähintään 30 päivän ajan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Samoin kuulutetaan tehdystä päätöksestä. Kuulutusten tavoitteena on varmistaa, että asianosaisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä ja hakea muutosta ympäristölupahakemuksista ja -päätöksistä. Luvan käsittelyä nopeuttaa hyvin laadittu ja hyvissä ajoin viranomaiselle toimitettu lupahakemus.