- Olet tässä:
-
Etusivu
-
Asuminen ja rakentaminen
-
Asuminen ja rakentaminen
- Ympäristö
Rankkasateeseen yhdessä varautuen –ratkaisuja ilmastoresilienssiin
Hankkeen aikataulu on 2.2.2026-31.12.2027.
Hankkeen tausta ja lähtökohdat:
▪ Hankeidea syntynyt Etelä-Pohjanmaan Liiton ilmastokestävä Etelä-Pohjanmaa –hankkeen yhteydessä käydyissä kuntahaastatteluissa
➢ Kävi ilmi tarve ilmastoriskien parempaan hallintaan, niin kuntamittakaavassa kuin seudullisestikin.
▪ Aloitteen pohja on Etelä-Pohjanmaan ilmastonmuutoksensopeutumissuunnitelma (2025), jossa tunnistettiin heikkouksia:
➢ ilmastoriskien ennakoinnin hajanaisuus
➢ varautumiskaluston määrän ja yhteiskäytön selvittämisen puute
➢ yhdyskuntarakenteiden kestämättömyys sään ääri-ilmiöissä
▪ Haastatellut kunnat toivoivat, että hulevedet huomioitaisiinparemmin kaavoituksessa ja että hyviä käytäntöjä jaettaisiinkuntien välillä
▪ Hanke vastaa sopeutumissuunnitelman tavoitteita:
➢ ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja varautuminen osaksi normaaliatoimintaa
➢ tulvasuojelun edistäminen ja hulevesien kokonaisvaltainen huomioiminen
▪ Ilmastonmuutos lisää rankkasateita ja hulevesitulvia
▪ Ilmastonmuutos lisää rankkasateita ja hulevesitulvia
▪ Ydinongelma: Kunnilla, pelastuslaitoksella javesilaitoksilla olisi käytettävissä osaamista, kalustoa ja tietoa, mutta niiden koordinointi, yhteiskäyttö ja kehittäminen edellyttävät yhteistä prosessia
▪ Hulevesien parempi hallinta auttaa
➢ sopeutumaan kasvavaan sadantaan
➢ valuma-alueiden vesistöjen kuntoon
➢ hulevesien laatuun ja määrään
➢ luonnon monimuotoisuuteen
➢ kaupunkiympäristön viihtyvyyteen ja turvallisuuteen
Tavoitteet
▪ Parantaa toimijoiden varautumiskykyä ja yhteistyötä
▪ Parantaa toimijoiden varautumiskykyä ja yhteistyötäilmastoriskeihin vastaamiseksi.
▪ Koota ja yhteensovittaa olemassa olevat resurssit
▪ Kehittää malli ilmastouhkien arviointiin
▪ Arvioida suurimmat puutteet ja pullonkaulat
▪ Laatia kriittisimpiin kohteisiin riskinarvioinninperusteella toimenpiteitä
▪ Parantaa yhdyskuntarakenteiden sopeutumiskykyäpilotoiden vesienhallintaa kaupunkirakenteessa
▪ Tavoitteena tilanne, jossa ilmastoriskeihin voidaanvarautua nykyistä
➢ järjestelmällisemmin
➢ kustannustehokkaammin
➢ yhteistyöhön perustuen
Tulokset
▪ Hankkeen tuloksena syntyy mallinnuksia, ohjeistuksia, rekistereitä ja visualisoituja ratkaisuja, joita jaetaan alueellisesti ja valtakunnallisesti
1. tuloksena syntyy ilmastoriskien uhka-arviointimalli, joka yhtenäistää varautumiskäytäntöjä ja tuouhkien arviointiin johdonmukaisen ja vertailukelpoisen pohjan
2. kattava ja paikkatietopohjainen selvitys kuntien ja yhteistyötahojen varautumisresursseista, kutenkalustosta, tekniikasta ja osaamisesta
3. Seinäjoelle laaditaan hulevesien hallintaohjelma ja valuma-alueselvitys, joiden avulla tunnistetaanriskialueet ja suunnitellaan ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä.
▪ Hankkeen loppuvaiheessa kootaan yhteinen ilmastoriskien hallinnan ”työkalupakki”, jokasisältää lomakepohjia, ohjeita, tarkistuslistoja, visualisoituja toimintamalleja sekäesimerkkiratkaisuja kuntien käyttöön tukemaan suunnittelua ja päätöksentekoa
Organisointi ja roolit
▪ Hankkeen toteuttaja Seinäjoen kaupunki
➢ Vastuussa hankkeen hallinnointiin ja toteutukseen liittyvistä toimista ja omarahoitusosuudenvastaamisesta
▪ Pelastuslaitos ja vesilaitos
➢ Asiantuntemus, henkilöresurssit ja kokemus keskeisessä asemassa hankkeen toteutuksessa
▪ Seinäjoen työryhmä keskiössä pohjatiedon koonnissa sekä kokemusten ja tietojen jakamisessa
Kuntien rooli
➢ Rooli painottuu erityisesti
- tiedon tuottamiseen
- kommentointiin
- pilottitoimenpiteiden tarkasteluun
- tulosten hyödyntämiseen omissa toimintaympäristöissään.
➢ Kunnat toimivat hankkeessa keskeisinä asiantuntijoina, jotka auttavat tuottamaan uhka-arviointimallin sisältöätunnistamalla uhkia, niiden hallintakeinoja sekä arvioimalla uhkien todennäköisyyttä ja vaikutuksia. Arviointiperustuu kuntien käytännön kokemukseen ja asiantuntemukseen.
➢ Ovat mukana
- kokoamassa tietoa varautumiskalustosta ja osaamisesta,
- tunnistamassa puutteita ja ehdottamassa konkreettisia kehittämistoimenpiteitä.
➢ Projektikoordinaattori kokoaa tiedot yhteen, mutta sisältö rakentuu kuntien ja muiden toimijoiden tuottamantiedon varaan.
➢ Kunnat tuovat mukaan paikallistuntemuksen sekä näkemyksen siitä, mitkä riskit ovat oikeasti kriittisiä.
➢ Lisäksi jakavat kokemuksiaan, mikä tukee yhteistä oppimista hankkeen sisällä.
yhdyskuntatekniikan insinööri
puh. 040 161 6690
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Ähtärin reitin vesistösäännöstelyn kehittämisen esiselvityshanke
Hankkeesta
Ota yhteyttä
yhdyskuntatekniikan insinööri
puh. 040 161 6690
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Ähtärin ympäristöhankkeet
Ähtärin reitin vesistönsäännöstelyn kehittämisen esiselvityshanke
Vieraslajien torjunta
Rankkasateeseen yhdessä varautuen –ratkaisuja ilmastoresilienssiin
yhdyskuntatekniikan insinööri
puh. 040 161 6690
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Vieraslajien torjunta
Crowdsorsan vieraslajipeli palaa taas Ähtäriin kesälle 2026
Ähtärissä voi tulevana kesänä jälleen ansaita palkkioita hävittämällä haitallista jättipalsamia, kurtturuusua ja lupiinia Crowdsorsa-mobiilipelin avulla. Jokainen voi osallistua torjuntatyöhön lataamalla sovelluksen omaan älypuhelimeen ja lähtemällä luontoon. Peliin osallistuville on jaossa 1560 euroa palkkioina.
Ähtärin joukkoistettu vieraslajitorjunta käynnistyy kesäkuussa. Vieraslajit ovat kasveja ja eläimiä, jotka leviävät uusille alueille ihmisen myötävaikutuksella ja syrjäyttävät alkuperäistä lajistoa. Haitalliset vieraslajit heikentävät luonnon monimuotoisuutta ja voivat aiheuttaa merkittäviä kustannuksia ympäristönhoidossa.
Crowdsorsan vieraslajipeli tarjoaa kansalaisille mahdollisuuden osallistua konkreettisiin talkoisiin lähiluonnon hyväksi ja saada palkkioita tehdystä työstä. Kaupunki on mukana vieraslajitalkoissa nyt toista kertaa.
Tällä kasvukaudella torjuttavina lajeina Ähtärissä ovat jättipalsami, kurtturuusu ja lupiini. Erityisesti jättipalsamin kitkentään kannustetaan tänä vuonna tavallista suuremmilla palkkioilla. Tehtävä aloitetaan hyvissä ajoin ennen kasvien siemennysvaihetta, jotta torjunta olisi mahdollisimman tehokasta.
– Valitettavasti myös Ähtärin kaupungin omistamilta maa-alueilta löytyy paljon vieraslaji esiintymiä. Kurtturuusu on pääosin saatu poistettua, mutta komealupiinia ja jättipalsamia esiintymiä on runsaammin ja hyvinkin näkyvillä paikoilla. Etenkin tämänhetkisessä taloudellisessa tilanteessa kuntalaisten osallistaminen vieraslajien torjuntaan on hyvinkin merkityksellistä. Edellinen mobiilipeli vieraslajien osalta järjestettiin vuonna 2024 ja sen kokemukset olivat positiiviset niin kuntalaisten kuin kaupungin osalta, toteaa yhdyskuntatekniikan insinööri Marjo Mäkipelto, Ähtarin kaupunki.
Näin torjunta toimii
Pelaaja etsii vieraslajikasveja sovelluksen kartan pelialueelta. Etenkin alkukesästä, kasvukauden alkaessa kasvien lehtien tunnistaminen on tärkeää, koska värikkäät kukat ilmestyvät vasta myöhemmin kesällä.
Löytäessään sopivan esiintymän pelaaja videoi alueen kävelemällä sen ympäri. Torjuttuaan kaikki esiintymän vieraslajikasvit hän kiertää saman alueen uudelleen ja videoi työnsä jäljen. Kartalle ilmestyy punainen kasvi-ikoni merkitsemään juuri raivattua aluetta.
Jo kertaalleen kitketyn kohteen voi uudelleentorjua heti, kun pelikartalla esiintymää markkeeraava kasvi-ikoni on muuttunut punaisesta vihreäksi. Tämä tapahtuu noin kahden viikon kuluttua ensimmäisestä torjunnasta.
Videot tulee ladata Crowdsorsan laadunhallinnan tarkastettavaksi kolmen päivän (72h) kuluessa. Tämän jälkeen lataamattomat videot automaattisesti hylätään. Hyväksytyistä suorituksista maksetaan palkkio, jonka voi pyytää sovelluksesta omalle pankkitilille.
– Viime vuonna vieraslajitehtäviin osallistujat, joista noin kolmannes oli nuoria, saivat Suomessa raivattua yli 2,8 miljoonan neliömetrin alueelta vieraslajeja. Se on huikea saavutus. Uskon, että tänä kesänä voimme yltää taas uuteen ennätykseen, sanoo Crowdsorsan toimitusjohtaja Toni Paju.
Päivitetty sovellus tekee torjunnasta entistä tehokkaampaa
Crowdsorsa-mobiilipeliä on kehitetty entistä käyttäjäystävällisemmäksi pelaajien sekä kuntien ja kaupunkien palautteen pohjalta.
Esimerkiksi kasvien uudelleentorjunnan tekemistä on yksinkertaistettu: Kun 50 prosenttia palkkiobudjetista on käytetty, pelialue rajautuu kattamaan vain jo kertaalleen torjutut kohteet. Tässä vaiheessa uusia kohteita ei voi enää merkitä kartalle. Uudelleentorjunnalla varmistetaan se, että vieraslajit saadaan alueilta mahdollisimman tarkasti hävitettyä.
Ohjeistuksia on parannettu visuaalisuuden avulla, ja käyttöön tulevat muun muassa selkeät kuvakortit. Lisäksi jokaiseen tehtävään sisältyy lyhyt testikysely, jonka avulla varmistetaan, että lajintunnistus ja torjunnan perusperiaatteet ovat käyttäjälle selvät. Testikyselyn voi suorittaa heti, kun paikallinen tehtävä on julkaistu sovelluksessa.
Palkkioita jaossa yhteensä 1560 euroa
Tänä kesänä Ähtärin peliin osallistuville on jaossa 1560 euroa palkkioina. Pelaajat voivat ansaita jopa 20 euroa tunnissa. Palkkion suuruus määräytyy automaattisesti esiintymän pinta-alan, tiheyden ja lajin perusteella. Lisäksi paikalliselta pelikartalta voi löytää bonusalueita, joiden torjumisesta saa suuremman korvauksen.
Peliaikaa on elokuun loppuun asti tai niin kauan kuin paikallista palkkiobudjettia riittää, ja torjunnan etenemistä voi seurata sovelluksesta.
Luonnon monimuotoisuutta uhkaavia haitallisia vieraslajeja torjutaan tänä kesänä Crowdsorsan avulla jo yli 80 kunnassa ja kaupungissa Suomessa. Peli on käytössä myös Ruotsissa ja Kanadassa.
MIKÄ ON CROWDSORSA?
Crowdsorsa on kansainvälisesti palkittu, tamperelainen startup-yritys, jonka mobiilipeliä on käytetty ympäristön hyväksi jo seitsemässä maassa: Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Isossa-Britanniassa, Kanadassa, Yhdysvalloissa ja Malesiassa.
Peli on kehitetty kuva- ja videodatan joukkoistettuun keräämiseen. Osallistujat saavat palkkioita pelatessaan ja auttaessaan samalla parantamaan ympäristöä.
Luonnon monimuotoisuutta uhkaavien vieraslajien torjunnan lisäksi peliä on käytetty menestyksekkäästi myös:
- Kaupunkien ja bussipysäkkien esteettömyyden kartoittamiseen
- Katujen ja pyöräteiden kunnon tutkimiseen
- Sadevesien ja ajoratojen lätäköitymisen havainnoimiseen
- Kaivonkansien, tierumpujen ja infraomaisuuden inventoimiseen
- Kaupungin turvattomilta tuntuvien paikkojen raportoimiseen
- Arjen ilmastotekoihin innostamiseen (Päästöpeli)
- Lähiluonnon siivoamiseen (Roskapeli)
YHTEYSTIEDOT
|
Marjo Mäkipelto Ähtärin kaupunki |
Toni Paju Crowdsorsa |
Jätehuolto
Lakeuden Etappi Oy vastaa käytännön jätehuollon järjestämisestä 8 omistajakuntansa alueella. Osakaskuntia ovat: Alavus, Ilmajoki, Kihniö, Kuortane, Kurikka, Lapua, Seinäjoki ja Ähtäri. Kunnat hoitavat itse jätehuollon viranomaistehtäviä, kuten jätehuoltomääräysten noudattamisen valvontaa. Lakeuden Etappi Oy:n verkkosivuille.
Lakeuden jätelautakunta on Lakeuden Etappi Oy:n toimialueen yhteinen lautakunta, jonka vastuulla on jätehuoltoon liittyvät viranomaistehtävätjäsenkuntien alueella
VAPAA-AJAN ASUKKAIDEN JÄTEHUOLTO
Ähtärin kaupungin haja-asutusalueen vapaa-ajan asukkaiden jätehuoltoa varten on perustettu yhteisiä poltettavan jätteen (kaatopaikkajätteen) aluekeräyspisteitä, jotka ovat käytettävissä 1.5.–30.9. Tästä palvelusta veloitetaan kausimaksu loma-asuntojen omistajilta.
Aluekeräyspisteissä vastaanotetaan ainoastaan normaalissa vapaa-ajan asumisessa syntyvää poltettavaa jätettä. Suuremmat jätteet tulee toimittaa jäteasemalle.
Katso loma-asuntosi lähin aluekeräyspiste etappi.com sivustolta.