Rankkasateeseen yhdessä varautuen –ratkaisuja ilmastoresilienssiin

Hankkeen aikataulu on 2.2.2026-31.12.2027.

Hankkeen tausta ja lähtökohdat: 

▪ Hankeidea syntynyt Etelä-Pohjanmaan Liiton ilmastokestävä Etelä-Pohjanmaa –hankkeen yhteydessä käydyissä kuntahaastatteluissa

➢ Kävi ilmi tarve ilmastoriskien parempaan hallintaan, niin kuntamittakaavassa kuin seudullisestikin.

▪ Aloitteen pohja on Etelä-Pohjanmaan ilmastonmuutoksensopeutumissuunnitelma (2025), jossa tunnistettiin heikkouksia:

➢ ilmastoriskien ennakoinnin hajanaisuus

➢ varautumiskaluston määrän ja yhteiskäytön selvittämisen puute

➢ yhdyskuntarakenteiden kestämättömyys sään ääri-ilmiöissä

▪ Haastatellut kunnat toivoivat, että hulevedet huomioitaisiinparemmin kaavoituksessa ja että hyviä käytäntöjä jaettaisiinkuntien välillä

▪ Hanke vastaa sopeutumissuunnitelman tavoitteita:

➢ ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja varautuminen osaksi normaaliatoimintaa

➢ tulvasuojelun edistäminen ja hulevesien kokonaisvaltainen huomioiminen

▪ Ilmastonmuutos lisää rankkasateita ja hulevesitulvia

▪ Ilmastonmuutos lisää rankkasateita ja hulevesitulvia

▪ Ydinongelma: Kunnilla, pelastuslaitoksella javesilaitoksilla olisi käytettävissä osaamista, kalustoa ja tietoa, mutta niiden koordinointi, yhteiskäyttö ja kehittäminen edellyttävät yhteistä prosessia

▪ Hulevesien parempi hallinta auttaa

➢ sopeutumaan kasvavaan sadantaan

➢ valuma-alueiden vesistöjen kuntoon

➢ hulevesien laatuun ja määrään

➢ luonnon monimuotoisuuteen

➢ kaupunkiympäristön viihtyvyyteen ja turvallisuuteen

Tavoitteet

▪ Parantaa toimijoiden varautumiskykyä ja yhteistyötä

▪ Parantaa toimijoiden varautumiskykyä ja yhteistyötäilmastoriskeihin vastaamiseksi.

▪ Koota ja yhteensovittaa olemassa olevat resurssit

▪ Kehittää malli ilmastouhkien arviointiin

▪ Arvioida suurimmat puutteet ja pullonkaulat

▪ Laatia kriittisimpiin kohteisiin riskinarvioinninperusteella toimenpiteitä

▪ Parantaa yhdyskuntarakenteiden sopeutumiskykyäpilotoiden vesienhallintaa kaupunkirakenteessa

▪ Tavoitteena tilanne, jossa ilmastoriskeihin voidaanvarautua nykyistä

➢ järjestelmällisemmin

➢ kustannustehokkaammin

➢ yhteistyöhön perustuen

Tulokset

▪ Hankkeen tuloksena syntyy mallinnuksia, ohjeistuksia, rekistereitä ja visualisoituja ratkaisuja, joita jaetaan alueellisesti ja valtakunnallisesti

1. tuloksena syntyy ilmastoriskien uhka-arviointimalli, joka yhtenäistää varautumiskäytäntöjä ja tuouhkien arviointiin johdonmukaisen ja vertailukelpoisen pohjan

2. kattava ja paikkatietopohjainen selvitys kuntien ja yhteistyötahojen varautumisresursseista, kutenkalustosta, tekniikasta ja osaamisesta

3. Seinäjoelle laaditaan hulevesien hallintaohjelma ja valuma-alueselvitys, joiden avulla tunnistetaanriskialueet ja suunnitellaan ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä.

▪ Hankkeen loppuvaiheessa kootaan yhteinen ilmastoriskien hallinnan ”työkalupakki”, jokasisältää lomakepohjia, ohjeita, tarkistuslistoja, visualisoituja toimintamalleja sekäesimerkkiratkaisuja kuntien käyttöön tukemaan suunnittelua ja päätöksentekoa

Organisointi ja roolit

▪ Hankkeen toteuttaja Seinäjoen kaupunki

➢ Vastuussa hankkeen hallinnointiin ja toteutukseen liittyvistä toimista ja omarahoitusosuudenvastaamisesta

▪ Pelastuslaitos ja vesilaitos

➢ Asiantuntemus, henkilöresurssit ja kokemus keskeisessä asemassa hankkeen toteutuksessa

▪ Seinäjoen työryhmä keskiössä pohjatiedon koonnissa sekä kokemusten ja tietojen jakamisessa

Kuntien rooli

➢ Rooli painottuu erityisesti

- tiedon tuottamiseen

- kommentointiin

- pilottitoimenpiteiden tarkasteluun

- tulosten hyödyntämiseen omissa toimintaympäristöissään.

➢ Kunnat toimivat hankkeessa keskeisinä asiantuntijoina, jotka auttavat tuottamaan uhka-arviointimallin sisältöätunnistamalla uhkia, niiden hallintakeinoja sekä arvioimalla uhkien todennäköisyyttä ja vaikutuksia. Arviointiperustuu kuntien käytännön kokemukseen ja asiantuntemukseen.

➢ Ovat mukana

- kokoamassa tietoa varautumiskalustosta ja osaamisesta,

- tunnistamassa puutteita ja ehdottamassa konkreettisia kehittämistoimenpiteitä.

➢ Projektikoordinaattori kokoaa tiedot yhteen, mutta sisältö rakentuu kuntien ja muiden toimijoiden tuottamantiedon varaan.

➢ Kunnat tuovat mukaan paikallistuntemuksen sekä näkemyksen siitä, mitkä riskit ovat oikeasti kriittisiä.

➢ Lisäksi jakavat kokemuksiaan, mikä tukee yhteistä oppimista hankkeen sisällä.