Nuohous

Nuohooja tulossa! – Mitä se tarkoittaa

Nuohousilmoitus postin joukossa tai ovenpielessä kertoo, että alueen piirinuohooja on tulossa vuosittaiselle nuohouskäynnilleen. Miten kiinteistön omistajan tulee varautua nuohoojan tuloon ennakkoon ja nuohoojan käynnin yhteydessä. Nuohooja on kiinteistön omistajan paloturvallisuuden varmistaja ja asiantuntija. Säännöllisellä nuohouksella kyetään ehkäisemään tehokkaasti tulisijoissa ja savuhormeissa aiheutuvia nokipaloja ja siitä aiheutuvia joskus suuriakin palovahinkoja.

Nuohousvastuu on kiinteistön omistajalla

Pelastuslain (PeL 468/2003, 22 §) mukaan kiinteistön tulisijojen ja savuhormien nuohouksesta huolehtiminen on kiinteistön omistajan vastuulla. Omistajan tai haltijan tulee tilata nuohous valtuutetulta alueen piirinuohoojalta. Nuohoojat ovat aktiivisia ja ottavat myös oma-aloitteisesti yhteyttä, mutta nuohoojan velvollisuutta siihen ei enää ole. Jos nuohoojaa ei kuulu ja näy, on kiinteistönomistajan velvollisuus ottaa yhteyttä ja sopia ajankohta nuohoukselle.

Nuohouksen järjestäminen tällä alueella kuuluu Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokselle (PeL 468/2003, 39 §). Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos on päättänyt nuohouspalveluiden järjestämisestä kunnittain yksityisiltä nuohouspalvelujen tuottajilta (piirinuohousjärjestelmä). Pelastuslaitoksen nimeämiltä piirinuohoojilta vaaditaan nuohoojan ammattitutkinto. Muut kuin Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen valitsema piirinuohooja tai nuohousliike ei voi suorittaa virallista nuohousta alueella. Nuohouksesta kieltäytyminen on mahdollista vain erittäin perustelluista syystä. Omatoiminen nuohous ei ole peruste kieltäytymiselle piirinuohoojan suorittamasta nuohouksesta. Täydentävää nuohousta voi tehdä itsekin.

Jos nuohousta ei jostakin syystä ole hoidettu, alueen pelastusviranomainen voi puuttua nuohouksen laiminlyönteihin. Varsinkin yksityisiä loma-asuntojen omistajia on usein vaikea tavoittaa. Myös uusien pientalojen omistajien tavoittaminen voi tuottaa ongelmia. Kiinteistön omistajan vastuu nuohoojan tilaamisesta korostuu edellä mainituilla kiinteistöillä.

Kuinka usein nuohotaan

Sisäasiainministeriön asetus nuohouksesta (539/2005). Asetuksessa on säädetty nuohouksen ajankohdasta, määräväleistä, nuohoustyön sisällöstä ja nuohouksesta annettavasta todistuksesta.

Käytössä oleva tulisijat hormeineen on nuohottava kerran vuodessa. Suuluukuttoman tulisijan (avotakka) tulipesää ei nuohota, ellei siitä erikseen sovita. Yksinomaan kevytöljykäyttöinen tulisija hormeineen on nuohottava kerran vuodessa. Tämä määräväli ei koske keskuslämmityskattilan tulipesää ja tulipintoja.

Yksityiskäytössä olevien vapaa-ajan asuntojen tulisijat ja hormit on nuohottava kolmen vuoden välein.

Usein saattaa olla tarpeellista, että nuohous toimitetaan useamminkin kuin on säädetty. Jos tulisijaa ja savuhormia ei ole käytetty kolmeen vuoteen, on se syytä nuohota ja tarkistaa ennen käyttöönottoa.

Miten nuohoukseen valmistaudutaan

Kiinteistön omistaja tai haltija saa ennen nuohousta sitä koskevan ilmoituksen. Se edellyttää, että joku on nuohouksen aikana paikalla kiinteistöllä huolehtimassa, että nuohooja voi tehdä työnsä sekä avustamassa nuohoojaa alkuvalmisteluissa esimerkiksi koneellisen ilmanvaihtolaitteiston pysäyttämisessä ja mahdollisten tavaroiden siirtämisessä pois nuohoustyön edestä.

Kiinteistön omistajan tai haltijan on huolehdittava siitä, että tulisijat ja savuhormit voidaan nuohota esteettä. Lisäksi on huolehdittava nuohoojan työturvallisuudesta, niin että savupiipulle on esteetön ja turvallisista kiivetä seinätikkaita, lapetikkaita, kattosiltoja ja nuohoustelineitä pitkin. Talviaikaan on varmistauduttava siitä, että kattotikkaat ovat kunnossa ja tukevasti kiinni kattorakenteissa. Kiinteistöllä on oltava paloturvallisessa paikassa nuohouksesta syntyvää palamisjätettä varten palamaton metallinen kannellinen tuhka-astia.

Mitä nuohotaan ja tarkistetaan

Piirinuohoojan on huolehdittava sisäasiainministeriön nuohouksesta antaman asetuksen mukaisten tulisijojen ja savuhormien puhdistuksesta, sekä Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen hyväksymän Nuohousalan Keskusliitto ry:n julkaisema nuohoustyöohjeeseen (1.8.2005).

Nuohooja tarkistaa tulisijojen, savuhormien, tikkaiden ja kattosiltojen kunnon. Jos nuohooja havaitsee vikoja ja puutteita, hän ilmoittaa niistä kirjallisesti kiinteistön omistajalle tai haltijalle, sekä alueen pelastusviranomaisille. Kiinteistön omistajan on huolehdittava, että nuohoojan ilmoittamat viat tai palotarkastuksessa havaitut nuohoustyön työturvallisuutta vaarantavat viat ja puutteet korjataan.

Nuohooja opastaa mielellään tulisijan käyttäjää tulisijan oikeaan käyttöön

Tulisijan oikealla käytöllä sekä nuohouksella ja puhdistuksella saadaan aikaan merkittävää energiansäästöä. Ympäristön kannalta on tärkeää, että polttamalla tuotettu energia saadaan mahdollisimman hyvin talteen. Tulisijan hyötysuhteeseen voidaan vaikuttaa merkittävästi polttamalla oikein ja pitämällä tulipinnat puhtaina.

Nuohoustyön maksuperusteet

Nuohousmaksun suuruus perustuu tulisijojen ja savuhormien määrään. Nuohoojan laskutus perustuu Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen vahvistamaan nuohouksen yksikkömääriin. Nuohousmaksu on suhteellisen pieni menoerä; paremmasta paloturvallisuudesta ja säästyneestä energiasta.

Lisätietoja

Ähtärin kaupungin alueella toimiva piirinuohooja Kari Leikkainen 040 521 6035.
Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos, johtavapalotarkastaja Olavi Rantanen 0400 514 332.
Mökkiläisten koordinaattipalvelu www.112.fi.
Nuohousalan Keskusliitto ry, puh. (09) 684 4160, www.nuohoojat.fi.