Niemisvesi

Sijainti
Niemisveden kylän keskustaajamaan Reijoon on Ähtärin keskusta matkaa reilut 10 km.
Kylällä on asukkaita n. 300 henkeä ja kesäaikana kylän asukasmäärä kasvaa, sillä Niemisveden rannalla on runsaasti kesäasutusta.

 

Maarekisterin mukainen Niemisveden kylä ulottuu Myllymäeltä Soinin rajaan saakka. Maapinta-alaltaan Ähtärin suurin kylä sisältää useita "periä". Sen maantieteellinen keskipiste, kuten koko Ähtärikin, on lähellä Reijoa. Nykyisen Niemisveden kylän toiminta-alue on rajoiltaan hyvin lähellä Niemisveden vanhan koulun vuokranneen Nuoramon Metsäsätysseuran rajoja. 

Historia
Ähtärin neljästä vanhan rälssin tilasta on kolme Niemisvedellä. Ruotsin vallan aikana muodostetut rälssitilat näkyvät tänäkin päivänä esimerkiksi vanhan Hokkasen pääräkennuksena. Sitä taustaa vasten on ymmärrettävissä, että jo vuonna 1868 Niemisveden kylän isännät perustivat ylimmäisenä seisovan kansakoulun. Se oli ensimmäisiä sarjassaan koko laajassa Keski- Suomessa. Sen ansioksi on todettava akateemisten henkilöiden poikkeuksellisen monilukuinen joukko kylällä jo vuosisadan alussa.

Vuosisadan vaihteessa rakennettu Niemisveden kansakoulurakennus on nykyisin harvinaisuus koko maatakin ajatellen. Kansakoulu on kunnostettu tarpeellisilta osin Nuoramon metsästyseuran toimesta kyläläisten ja muiden halukkaiden yhteiseksi kokoontumispaikaksi. Kunnostustöiden rahoitukseen ovat metsästysseuran lisäksi osallistuneet E-P:n TE -keskuksen maaseutuosasto ja Ähtärin kaupunki. Kunnostustöissä on talkootöiden osuus ollut erittäin merkittävä.

Kylätoiminta
Niemisveden kylällä toimiii Niemisveden maamiesseura ry, Niemisveden maatalousnaiset, Nuoramon Metsästysseura ry, metsästysseura Pyhikin Erä ry , Ähtärin Niemisveden nuorisoseura ry ja Niemisveden osakaskunta sekä Korsukylän Pienviljelijäyhdistys ry

Virkistysmahdollisuudet
Niemisveden kylän luonto järvineen ja metsineen tarjoaa hyvät mahdollisuudet marjastukseen, sienestykseen, kalastukseen, ulkoiluun ja henkiseen virkistäytymiseen. Reijossa on kylän tenniskenttä. Entinen paljon puita kuljettanut vesitie metsäisine rantoineen on nykyisin virkistyskäytössä. Kesällä reitillä viihtyvät veneilijät, kanoottiretkeilijät ja kalastajat vesitilanteen niin salliessa.Talvinen moottorikelkkaura Mesikämmenestä Karstulan Lomakouheroon kulkee Niemisveden kautta. Niemisjoki tarjoaa hyvät olosuhteet kalastukselle, jokeen istutetaan vuosittain taimenta ja kirjolohta. Perhokalastajat käyvät kauniin Niemisjoen rannoilla runsain joukoin, myös Ähtärin ympäristökunnista. Ohrakosken rantamilla on taukopaikkana laavu ( kuva alla ) ja kota, joita kalastajat ja retkeilijät voivat käyttää. Valkeisen loma majoittaa Valkeisen rannassa matkailijoita.

Tulevaisuus
Lomailijat ovat viimevuosina asuttaneet hyvin runsaasti järven rantoja. Laajat marjaisat erämaat ja puhdas vesi ovat Niemisveden kylän tunnusmerkit. Satoihin nouseva kesäasukkaiden määrä on tulevaisuudessa merkittävä osa kylän kasvuvoimasta. Kylän kanta-asukkaiden haasteena onkin saada kesäasukkaat juurtumaan osa-aikaisiksi kyläläisiksi. Noin kymmenen perhettä viime vuosien aikana on "paluumuuttajia". Nykyisin suuri määrä asukkaista käy työssä Ähtärin keskustassa olevissa palvelulaitoksissa. Asevarikolla, Inhan Tehtailla, Tankki Oy:llä ja rakennusliikkeissä elantonsa hankkii hyvin moni kyläläisistä. Maa- ja metsätalous, joka oli vielä jokunen vuosikymmen sitten kylän suurin työllistäjä, on yleisen muutoksen myötä myös Niemisvedellä pienentynyt. Uutena yritysmuotona ovat tulleet kyläkuvaan mukaan useat hyvin menestyneet perheyritykset eri aloilta.

Tervetuloa ennakkoluulottomien ja virkeiden Niemisveden kyläläisten joukkoon.